Krim on meidän

Kukaan ei olisi uskonut, että Venäjä voisi kaapata Krimin niemimaan Ukrainalta. Mutta niin vain kävi, ja hetkessä Euroopan sodanjälkeisen järjestyksen peruspilarit oli kaadettu. Nyt Venäjällä kerrotaan että Krim on ollut venäläinen ikimuistoisista ajoista. Ukrainan vallan aika oli vain historiallinen väärinkäsitys, joka nyt on korjattu.

Krim on meidän on jatkoa toimittaja Kalle Kniivilän palkitulle kirjalle Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä. Sorrettiinko Krimillä venäläisiä? Miksi Putin halusi Krimin? Mikä on muuttunut tavallisten krimiläisten elämässä, ja millainen on tataarien asema? Kaikkosivatko turistit Krimiltä, ja miten sinne nyt pääsee?

Kirjassa tavataan esimerkiksi Anna Aleksandrovna, joka opettaa Ydinenergia­yliopistossa ja asuu sotilasalueella. Hän on tyytyväinen siihen, että valtaa pitää nyt Moskova: palkkoja on nostettu, ja hän on voinut ostaa keittiöön korkean, valkoisen kaapin uusille lautasilleen. Sen sijaan Eskender Bariev ei ollut yhtä tyytyväinen, kun raskaasti aseistetut poliisit kolkuttivat hänen ovelleen aikaisin aamulla. He sanoivat etsivänsä kiellettyä kirjallisuutta ja käänsivät ylösalaisin koko huoneiston, jossa lapset vielä yrittivät nukkua. Lisäksi Kiovassa tavataan uuden vallan vastustajia, jotka ovat joutuneet pakenemaan Krimiltä, ja Moskovassa puoluejohtaja Irina Prohorova, joka vastusti Krimin valloitusta ja joutui siksi jättämään paikkansa. ”Imperiumin menettäminen on aina valtava trauma”, Prohorova sanoo