Taru Luojola reviewed Polkupyörällä ajamisen taito by Ron McLarty
Hupsu ja naiivi tarina, mutta luokattoman huono suomennos
2 stars
Rhode Islandissa asuvan ”juopon läskiperseen” — kuten päähenkilö itseään luonnehtii — vanhemmat kuolevat kolarissa. Vanhempien postin joukosta löytyy Los Angelesista saapunut kirje, jossa kerrotaan päähenkilön siskon olevan paikallisella ruumishuoneella. Tästä alkaa road trip mantereen halki — paitsi että tämä roadtrip tehdäänkin polkupyörällä. Matkalla sitten kohdataan erilaisia ihmiskohtaloita ja samalla etsitään itseä ja kerrataan perheen elämäntarinaa. Tarina on paikoin herttaisen naiivi, paikoin hölmö ja kömpelösti kirjoitettu. Kirjailijalla on ehkä sydän paikallaan ja usko ihmisten hyvyyteen on luja, mutta ei tämä nyt mitään suurta maailmankirjallisuutta kuitenkaan ole. Sentään autoilijat on onnistuttu kuvaamaan tunareina ja poliisit väkivaltaisina fasisteina, ettei tämä nyt ihan epärealistinenkaan ole kaikessa naiiviudessaan. Nappasin tämän joskus mukaan kirjaston vaihtohyllystä, koska luvattiin polkupyöriä, ja se lupaus sentään täyttyi. Suomennos on muuten ihan luokattoman huono, enkä yhtään ihmettelisi, jos nykyään niin yleinen ”miksi lukisin suomennettuja kirjoja kun voin lukea niitä suoraan englanniksi” -asenne olisi juuri tällaisten roskasuomennosten kirvoittama.