User Profile

Vimmaisesti etenevä tarina pikkukaupungin lukion laajan kirjallisuuden opiskelijaporukasta, joka hairahtuu seuraamaan kulttimaista johtajaa. Kirjan henkilöt itsekin viittaavat Kuolleiden runoilijoiden seuraan, ja meiningistä tuli myös aika paljon mieleen Jumalat juhlivat öisin. Heti alusta asti on selvää, että jotain traagista loppuratkaisua kohti ollaan menossa. Semmoista siis luvassa.

On muuten jossain määrin vänkää lukea tällaista melkein nykypäivään sijoittuvaa kirjaa, joka on kuitenkin juuri sen verran vanha, että tietokoneita ei edes mainita ja kännykätkin ovat lähinnä kuriositeetteja.

Project Gutenbergiltä löytyy joskus yllättäviä helmiä. Etsiessäni suomenkielisiä ilmaisia e-kirjoja törmäsin tähän Sigrid Undsetin editoiman pyhimystarun ja historiallisen romaanin yhdistelmään. Pyhän Halvardin elämä ja ihmetyöt eivät tosin olleet läheskään yhtä vaikuttavia, kuin Undsetin itse keksimän Vigdiksen elämä. Kunnon ylisukupolvinen tragedia viikinkikautisessa Norjassa. Tämä oli sellainen teos, jonka luettuani jäin tuijottamaan seinään tyhjä tunne vatsanpohjassani.

Pitäisi lukea lisää Undsetin historiallista fiktiota.

Autistin elämää on olla samaan aikaan tyhmä-Charlie ja nero-Charlie.

Kirjan lukemisessa kesti niin kauan, että ehdin jo unohtaa, mitä alkupuolella oli tapahtunut ja keitä kaikki henkilöt olivat. Toisin sanoen ei mikään hirveän mukaansa tempaava kokonaisuus.

Varttuneempi antikvariaatinpitäjä herää koomasta muistinsa menettäneenä ja lähtee etsimään menneisyyttään saadakseen muistonsa takaisin. Seuraa pitkä ja poukkoileva sukellus toisen maailmansodan aikaiseen sekä sitä edeltäneeseen ja seuranneeseen populaarikulttuuriin, etenkin sarjakuviin ja nuortenkirjallisuuteen, ja samalla luodataan italialaisten tuntoja fasismin ikeen alla. Lisäksi kuolataan nuorten naisten perään, kuinkas muutenkaan. Ei todellakaan vahvinta Ecoa, mutta fasismin aikaisen ajattelun kaksinaisuudesta on tietenkin hyödyllistä lukea näinä nykyisinä fasismin aikoina, koska onhan se nyt opettavaista.