msaari reviewed Täydellinen paisti by Satu Taskinen
Review of 'Täydellinen paisti' on 'Goodreads'
3 stars
Jo edellisen arvioimani Satu Taskisen romaanin, Katedraalin, kohdalla nousi mielleyhtymiä Thomas Bernhardin suuntaan, eikä se johdu vain Taskisen kirjojen itävaltalaisuudesta. Esikoisteos Täydellinen paisti on myös varsin bernhardilainen romaani, täynnä tajunnanvirtaa, vimmaa ja epämiellyttäviä ihmisiä.
Taru Korhonen asuu Wienissä itävaltalaisen miehensä kanssa. Luvassa on suuri päivä, sillä anoppi ja käly ovat tulossa pyhäinpäivän vierailulle. Taru valmistaa ruoaksi knöödeleitä ja sianpaistia ja kun päivällistä tarjoillaan anopille, on selvää, että sianpaistin on oltava täydellistä. Harmillisesti reseptin kanssa on kaikenlaista vaikeutta. Onneksi on alakerran naapuri, eläköitynyt näyttelijä Frau Berger, jolta voi käydä kysymässä neuvoa. Mutta saako sitä?
Vaikeudet sianpaistin kanssa ovat sitä paitsi vain alkua. Tuntuu itse asiassa, että elämässä ei muuta olekaan kuin vaikeuksia. Itävaltalaisen miehen kanssa on ymmärrysongelmia, työhuolet painavat Tarun mieltä, rouva Berger käyttäytyy kummallisesti, anoppi ja käly ovat aivan mahdottomia...
Täydellinen paisti kuvaa ulkopuolisuuden tunnetta. Anoppi, joka kyselee, että onkos se Suomi nyt lopultakaan EU-maa; kaikki se itävaltalaisuus, jota …
Jo edellisen arvioimani Satu Taskisen romaanin, Katedraalin, kohdalla nousi mielleyhtymiä Thomas Bernhardin suuntaan, eikä se johdu vain Taskisen kirjojen itävaltalaisuudesta. Esikoisteos Täydellinen paisti on myös varsin bernhardilainen romaani, täynnä tajunnanvirtaa, vimmaa ja epämiellyttäviä ihmisiä.
Taru Korhonen asuu Wienissä itävaltalaisen miehensä kanssa. Luvassa on suuri päivä, sillä anoppi ja käly ovat tulossa pyhäinpäivän vierailulle. Taru valmistaa ruoaksi knöödeleitä ja sianpaistia ja kun päivällistä tarjoillaan anopille, on selvää, että sianpaistin on oltava täydellistä. Harmillisesti reseptin kanssa on kaikenlaista vaikeutta. Onneksi on alakerran naapuri, eläköitynyt näyttelijä Frau Berger, jolta voi käydä kysymässä neuvoa. Mutta saako sitä?
Vaikeudet sianpaistin kanssa ovat sitä paitsi vain alkua. Tuntuu itse asiassa, että elämässä ei muuta olekaan kuin vaikeuksia. Itävaltalaisen miehen kanssa on ymmärrysongelmia, työhuolet painavat Tarun mieltä, rouva Berger käyttäytyy kummallisesti, anoppi ja käly ovat aivan mahdottomia...
Täydellinen paisti kuvaa ulkopuolisuuden tunnetta. Anoppi, joka kyselee, että onkos se Suomi nyt lopultakaan EU-maa; kaikki se itävaltalaisuus, jota on työlästä ymmärtää ja jonka sekaan on vaikea solahtaa. Taru yrittää toimia oikein ja tehdä asiat niin kuin pitää, mutta lopulta joutuu vain pyristelemään selviytyäkseen hetkestä seuraavaan ilman uusia katastrofeja – mutta jostain niitä vain nousee.
Täydellinen paisti on huomattavasti sivumääräänsä raskaampi teos. Se vain vyöryy niskaan sivu toisensa jälkeen, tarjoamatta lepotaukoja tai hetkiä hengähtää. Taru on raskas ihminen, joka suhtautuu itsekin melkoisella vihamielisyydellä miehen sukulaisiin. Esimerkiksi ylipainoinen Marie-Louise saa niskaansa Tarun suunnalta sellaista läskivihaa, että nyt kymmenen vuotta kirjan julkaisemisen jälkeen se tuntuu jo vähän kummastuttavalta. Tarua toisaalta säälii ja ymmärtää, toisaalta tekisi mieli ravistella. Kuulunee asiaan.