jokususa reviewed Sherlock Holmesin tytär by Leonard Goldberg
None
1 star
Tämä ei ole surkein kirja mitä olen koskaan lukenut, mutta silti täyttä tuskaa. Olisi pitänyt jättää kesken, mutta erehdyksekseni jatkoin kuuntelua kaksinkertaiseksi nopeutettuna.
Muutamia ikäviä kohtia mainitakseni:
Spoiler
•Asioiden yliselitys ja selittäminen toistuvasti. Pitkäveteisiä monologeja, jossa Holmesin tytär selittää johtopäätöksiään, ja muut ihastelevat välillä.
•Holmesin tytär on ehkä fiksu, mutta kukapa ei noihin typeryksiin verrattuna. Muut hahmot tuntuvat luokattoman typeriltä.
•Älykkäät huomiot ovat aika "mutkat suoriksi"-tyyppisiä. Koira ei välttis ole kipeä, vaikkei söisi tarjottua ruokaa ja heiluttaisi häntää??? Ei mun koira ensimmäiseen kuuteen vuoteen heiluttanut häntää eikä ahminut kaikkea tarjottua...
•romantiikka? Hahmoilla on hädin tuskin persoonallisuutta, saati sitten kemiaa...
•En luokittelisi tätä jännityskirjallisuuteen, vaikka salapoliisiromaanit sinne muka kuuluisivat. Tästä on jännitys kaukana!
•Hahmot toimivat välillä muutenkin epäloogisesti
•PAHUUDEN GENEETTINEN PERIYTYMINEN??? MITÄ, EI
•Muutenkin inhoan sitä, että uuden sukupolven ihmiset ovat täsmälleen niin kuin isänsä. Sen voisi vielä hyväksyä, että Sherlockin tytär on kuin Sherlock ja Watsonin poika niin kuin …
Tämä ei ole surkein kirja mitä olen koskaan lukenut, mutta silti täyttä tuskaa. Olisi pitänyt jättää kesken, mutta erehdyksekseni jatkoin kuuntelua kaksinkertaiseksi nopeutettuna.
Muutamia ikäviä kohtia mainitakseni:
Spoiler
•Asioiden yliselitys ja selittäminen toistuvasti. Pitkäveteisiä monologeja, jossa Holmesin tytär selittää johtopäätöksiään, ja muut ihastelevat välillä.
•Holmesin tytär on ehkä fiksu, mutta kukapa ei noihin typeryksiin verrattuna. Muut hahmot tuntuvat luokattoman typeriltä.
•Älykkäät huomiot ovat aika "mutkat suoriksi"-tyyppisiä. Koira ei välttis ole kipeä, vaikkei söisi tarjottua ruokaa ja heiluttaisi häntää??? Ei mun koira ensimmäiseen kuuteen vuoteen heiluttanut häntää eikä ahminut kaikkea tarjottua...
•romantiikka? Hahmoilla on hädin tuskin persoonallisuutta, saati sitten kemiaa...
•En luokittelisi tätä jännityskirjallisuuteen, vaikka salapoliisiromaanit sinne muka kuuluisivat. Tästä on jännitys kaukana!
•Hahmot toimivat välillä muutenkin epäloogisesti
•PAHUUDEN GENEETTINEN PERIYTYMINEN??? MITÄ, EI
•Muutenkin inhoan sitä, että uuden sukupolven ihmiset ovat täsmälleen niin kuin isänsä. Sen voisi vielä hyväksyä, että Sherlockin tytär on kuin Sherlock ja Watsonin poika niin kuin Watson - sehän tässä oli ideana - mutta että kaikki muutkin. Tämä toistuu niin äärimmäiseen typeryyteen saakka, että tekisi mieli suositella kirjoittajalle mieluummin fanifiktiota, jossa Sherlock sattuu olemaan nainen. Toimisi paremmin.
Mutta toisaalta en ole pitänyt alkuperäis-sherlockeistakaan, että ehkä tämä ei muutenkaan ollut minua varten.
Lisään tän mun "älä lue ainakaan tätä"-hyllyyn, mutten ehkä uskalla julkisesti antivinkata tätä, koska tätä suositeltiin mulle :(