Trono de cristal

Hyvää viihdettä, mutta hiukan likaa teinifantasian kliseitä ollakseen "amazing". Jos olet lukenut valinta- sarjaa ([b:Valinta|29098797|Valinta (Valinta, #1)|Kiera Cass|https://images.gr-assets.com/books/1455525422s/29098797.jpg|15413183]), ja pitänyt sitä ok-hömppänä, vaihda heti tähän.

Celaenan salamurhaajataitoja ja ennen kaikkea taipumuksia ei nähdä loppujen lopuksi kovinkaan paljoa. Alussa hän pyörittelee päässään eri pako- ja murhaamisskenaarioita kiitettävästi, mutta se poistuu loppua kohden. Hän ottelee hyvin, mutta onko kilpailussa otteleminen _sala_murhaamista...
Celeana on ylpeä ja pinnallinen, vähän ailahtelevainen ja eloisa teini. Tätä kuitenkin ihan virkistävällä tavalla. Ihan miellyttävä hahmo - etenkin jos jatkossa tajuaa pinnallisuutensa olevan aika typerää. Mutta kirjan mittaan hän ei vaikuta juuri ollenkaan salamurhaajalta. Salamurhaajakoulutus on vain jonkinlainen syy saada kätevästi taistelutaitoja ja syy joutua vankilaan ja sieltä tähän tilanteeseen. Tai miten sen nyt sanoisi - Celaena ei vaikuta siltä, että olisi elänyt sellaista elämää mitä on elänyt. Ja epäuskottavuutta lisää hänen kiinnostuksensa Dorianiin. Dorian ja Celaena eivät vaikuta yhteensopivilta etenkään Celaenan taustaa miettien, ja jos he päätyvät lopussa yhteen kuten olen aavistellut, olen pettynyt.

Kilpailun osanottajiin olisi voinut myös paneutua paremmin. Voi olla, että niin tapahtuu jatkossa, mutta nyt he vaikuttivat hyvin kiiltokuvilta. Ottaen huomioon, että monilla oli kilpailussa kuitenkin paljon pelissä, tunteita tuntui hyvin vähän.

Mutta siitä huolimatta luin kuitenkin loppuun asti yhden päivän aikana ja pidin siitä. Kirja oli melko paksu, mutta tylsiä hetkiä ei oikeastaan ollut. Rytmi toimi. Kirjasarjan suhteen ollaan hyvällä pohjalla, mutta jatko näyttää, edetäänkö tällä tähtimäärällä vai romahdetaanko pohjamutiin. Odotan innolla seuraavaa.



Toivoen, että kirjoja lakataan markkinoimasta verraten niitä parempiin kirjoihin,
Susa

ps. Mutta se koira, se koira oli niin turha??