Keikon tarina on alusta asti poikkeuksellisen liikuttava, ja kirjan ahmaisi kertojan äänen vuoksi nopeasti. Keikon äänellä tehdyt, sosiaalisia normeja kuvailevat huomiot muiden odotuksista, tunteista ja toiminnasta olivat kuitenkin mielestäni vähän ylimääräistä kerronnan yksinkertaistamista, mutta myös ylipäätään ristiriidassa sen suhteen, että tuollaiset havainnot nimenomaan puuttuivat Keikon lähisuhteista. Myös ihmissuhteiden kuvaaminen jäi lopulta vähän ohueksi ja epäuskottavaksi, mutta kauppakuvaukset, tarkoituksen ja onnen pohdinta sekä Keikon omat ajatukset olivat silti kolmen ja puolen tähden arvoista materiaalia!