En voi kuin ihailla määrätietoisesti meille historiaa luovan Riitta Konttisen tärkeää, pitkään kestänyttä työtä suomalaisten naistaiteilijoiden esiinnostajana. Hän on paneutunut taidehistoriaan ja lähteisiinsä pitkään (hän on mm. kirjoittanut suomalaisesta taidehistoriasta ja erityisesti naistaiteilijoista vuodesta 1980 lähtien), ja sen voi todella huomata runsaissa viittauksissa ja sivuhuomioissa. Niissä hän avaa taiteilijoiden ympäröimää senaikaista yhteiskuntaa mullistuksineen, vallalla olevine aatteineen ja esimerkiksi suosiota saaneine sitaatteineen, ja avartaa samalla lukijan ymmärrystä sekä kulloisistakin yhteiskunnallisista olosuhteista että taiteilijoiden kuvaamista tuntemuksista niihin liittyen.

Teos on koottu valtavan ihastuttavan vimmaisella asenteella, ja vaikka se aika ajoin toistaakin itseään, sillä sen rakenne ei ole mitenkään viimeistellyn jäsennelty vaan ennemminkin yksittäisissä taiteilijoissa piipahteleva, on se myös todella kiinnostava alusta loppuun saakka. Kuvituskuvat on valittu Konttisen henkilökohtaisen mielenkiinnon mukaan, kuten myös kustakin taiteilijasta löytyvä informaation määrä, (huomioiden, että kaikista ei ole ollut löydettävissä paljoakaan tietoa, ja poislukien Schjerfbeckin ja Thesleffin, joita ei voi sanoa samalla tavalla unohdetuiksi taiteilijoiksi kuin monia muita) ja Konttisen varma, luottamusta herättävä ja sivistynyt näkemys taiteesta paistaa myös näissä valinnoissa.

Maalausten ja taiteilijoiden kuvailu sekä kuvat muutamista valikoiduista teoksista herättivät koko lukemisen ajan valtavan paljon kiinnostusta tutustua taiteilijoihin enemmän, ja varmasti ainakin kymmenesti laskin kirjan käsistäni vain etsiäkseni netistä lisää vilauksia taiteilijoiden teoksista. Samalla sain yhä uudelleen muistutuksen Konttisen tekemästä arvokkaasta työstä, sillä usein löytyvä info ja kuvasto oli joko äärimmäisen vähäistä, tai Riitta Konttisen jo aikaisemmin kirjaksi kokoamaa.