Reviews and Comments

Pyöräilyssä domestique on apuajaja, jonka tehtävänä on auttaa joukkueen ykköskuskia menestymään. Apuajaja käy hakemassa ruokaa ja juomaa huoltoautolta ja antaa vetoapua, jotta ykköskuski voi säästää voimansa loppukiriin. Vaatimattomalta vaikuttava työ on haastavaa ja vaikeaa ja kunnon domestique on arvokas työkalu, vaikka palkintokorokkeella ei koskaan juhlikaan.

Tässä kirjassa tarinansa kertoo englantilainen Charly Wegelius, joka teki noin kymmenen vuoden uran apukuskina pääasiassa italialaisissa pyöräilytalleissa. Suomi ei ole mikään pyöräilymaa, joten mies lienee Suomessa pääasiassa tuntematon, mutta ainakin sukunimi soittaa kelloja. Charlyn isä on Christopher Wegelius, Suomen historian menestynein esteratsastaja ja SKOP:n pankkisotkuista tuttu mies.

Englantikaan ei ollut aikaisemmin mikään maantiepyöräilymaa, joten englantilaisena ei ole helppo hypätä mukaan eurooppalaiseen ammattilaistalliin, mutta niin vain Wegelius onnistuu saavuttamaan tavoitteensa. Ammattilaisura aukeaa lopulta kunnolla legendaarisessa Mapei-tallissa, jolla oli rahaa ja suuria tavoitteita. No, tällaisen alun jälkeen ammattilaispyöräilyn karu maailma iskee tietysti silmille ankarasti, kun Mapein lopettamisen jälkeen Wegelius vaihtoi vähän köyhempään talliin.

Mikään voittajatyyppi Wegelius ei juniorivuosiensa jälkeen ollut. Voittamisen paineet olivat yksinkertaisesti liikaa, mutta Wegelius löysi onnensa apuajajan paikalta, muiden auttamisesta. Tällainen vähän viisto näkökulma ammattilaisurheiluun oli virkistävä ja mielenkiintoinen: Wegeliuksen tarina ei ole perinteinen Rocky-kaavan ”menestys, epäonnistuminen ja huikea nousu voittoon”.

Kirja onkin melkoista kärsimystä pitkin matkaa, ja sikäli sopii erinomaisesti suomalaiseen mielenmaisemaan. Mitä on urheilu, etenkin kestävyysurheilu, ilman tuskaa ja kärsimystä? Domestique on vähän turhankin negatiivinen kirja, totta puhuen – kirja ei ole kovin pitkä, mutta aika raskasta luettavaa se paikoin oli. Ehkäpä kärsimyksistä olisi voinut tiivistää vähän.

Dopingista kirja ei juurikaan puhu. Wegelius ei omien sanojensa mukaan itse käyttänyt EPOa, toisin kuin jotakuinkin kaikki muut ammattipyöräilijät: hän ei luonnostaan korkeiden veriarvojensa vuoksi voinut. Aika ikävä tilanne sinänsä, sillä ilman EPOa Wegelius olisi varmasti menestynyt paremmin luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi, kun nyt niistä seurasi vain heikompi kilpailuasema ja vaikeuksia doping-testauksessa.

Maantiepyöräilystä ja urheilijoiden omaelämäkerroista kiinnostuneille Domestique on puutteistaan huolimatta kiinnostavaa luettavaa, sillä Wegelius on varsin suorasanainen kaveri, joka antaa kirjassa palaa, kirosanat vain lentelevät. Näkökulma on varmasti uudenlainen, etenkin jos ei ole pyöräilyyn suuremmin perehtynyt. (29.11.2013)

Catherynne M. Valente tunnetaan parhaiten Tytöstä, joka purjehti Satumaan ympäri, mutta on hän muutakin kirjoittanut, myös aikuisille. Deathless on hieno esimerkki Valenten aikuistenkirjoista.

Nimen kuolematon on venäläisistä kansantaruista tuttu Koštšei, jota ei voi tappaa, koska hänen kuolemansa ei ole hänen ruumiissaan. Se on piilotettu neulaan, joka on munassa, joka on ankassa, joka on jäniksessä, joka on arkussa, joka on haudattu tammen alle. Vain kun neula rikotaan, Koštšei voi kuolla.

Deathless sai alkunsa, kun Valenten venäläinen poikaystävä luki tälle tarinaa Ivanista, jonka tyttöystävän Marian kellarissa on salaisuus. Ivan tietysti kurkistaa, mitä kellarissa on, ja siellä on Koštšei kahlittuna. Alkuperäinen tarina ei kertonut, miksi Maria kahlitsi Koštšein kellariin – se on sivuseikka, mutta siihen Valente takertui, ja siitä Deathless sai alkunsa. Pääosassa on Maria, joka alkuperäisissä Koštšei-tarinoissa on Ivanin tyttö, jonka Koštšei kaappaa ja pääosan ja sankarin paikan saa Ivan. Nyt roolit on käännetty.

Deathless yhdistää kansansatuja Venäjän 1900-luvun tapahtumiin, etenkin Leningradin piiritykseen. Sotaa käydään myös satumaailmassa, jossa Koštšei, elämän tsaari, käy jatkuvaa sotaa kuolemaa vastaan. Kirjassa esiintyvät niin venäläisen folkloren klassikot kuten Baba Jaga ja rusalkat, mutta myös Stalin ja tämän suuri suunnitelma. Aiheet yhdistyvät näppärästi, esimerkiksi stalinistisen kotitonttukomitean muodossa.

Deathless on kauniisti kirjoitettu kirja, joka on saanut suitsutusta kirjablogeissa ja arviointisivuilla. Raskasta luettavaa se kuitenkin on. Omalla kohdallani lukeminen oli jäädä kesken; asiaa ei auttanut, että luin kirjan e-kirjana, jostain syystä ne unohtuvat ja jäävät sivuun herkemmin. Kevyt ryhtiliike kuitenkin auttoi, sain urakoitua kirjan loppuun ja kyllä, se oli lukemisen arvoinen, koskettava ja kaunis kertomus, mutta minun makuuni tosiaan hivenen raskassoutuinen. Venäläisestä folkloresta kiinnostuneelle Deathless on kuitenkin ehdottomasti suositeltavaa luettavaa, ja muillekin hieman erilaista fantasiakirjallisuutta etsiville sitä suosittelen. (4.10.2013)