Tää oli paikoin tosi tunnelatautunut teos. Mua ei oo vuosiin häirinny painajaiset, mut muistan yhden tosiaan unen vieläkin. Ja se herättää edelleen ahdostusta, sen näkeminen loppu vähän samaan tapaan ku kirjassa kerrotun noidan vainot unessa, mörkö paloiksi ja unet loppu.

Toinen asia mikä sai tunteet pintaan oli veden hakeminen isovanhemman kanssa kaivolta. Mä tein tätä meidän mummin kanssa.

Jos painajaiset tai muuten uni on arka aihe, suosittelen ja en suosittele. Ei tästä mitään suurta self help teosta oo tehty, eikä oo ollu tatkoituskaan.

Hyviä tatinoita muiden unista ja/tai niiden puutteesta.