Ihan pihallla. Muistan yrittäneeni Neurovelhoa pari kertaa ja kokeneeni sen hiukan käsittämättömäksi mutta tällaista sekavuutta ja vaikeutta en muista kokeneeni. Snobbailu omassa käsittämättömässä uudisslangissa on siinä mitassa että puolet ajasta en pystynyt hahmottamaan ollenkaan mistä kirjailija puhuu. Vitsi tuntuu tosi vanhentuneelta eikä kieli ole itseasiassa vanhentunut hyvin; kirjailijan arvaukset teknologisesta kehityksestä ovat menneet hiukan metsään. Lopussa olen perillä lähinnä siitä mikä oli päähenkilön (vai oliko heitä useita) tehtävä pintatasolla ja juuri vastaavassa määrin onnistuiko hän siinä mutta minkäänlaista käsitystä mistään yksityiskohdista tai juonenkäänteistä minulla ei ole. En parhaalla tahdollakaan voi kuvata lukukokemusta (tai oikeammin äänikirjan kuuntelukokemusta) nautinnolliseksi tai tyydyttäväksi. Pohdin useamman kerran kesken jättämistä.