msaari reviewed Music in the Castle of Heaven by John Eliot Gardiner
Review of 'Music in the Castle of Heaven' on 'Goodreads'
4 stars
Luin keväällä Jukka Kemppisen Tuolta puolen -kirjan, josta löysin klassisen musiikin ja erityisesti Bachin kantaatit. Olenkin kuunnellut helluntaista lähtien kantaatteja joka viikko, kirkkokalenteria seuraten, pääasiassa Sir John Gardinerin ja English Baroque Soloistsin kantaattisyklistä.
Kemppinen mainitsi myös kehuen Gardinerin Music in the Castle of Heaven -kirjan, joten pitihän sekin ottaa lukuun. Hyvä että ostin omaksi, tämän kanssa nimittäin vierähti hyvä tovi. Kirja on pokkariksi melkoinen järkäle, noin 560 sivua tekstiä, ja pienellä kirjasimella. Sisältökin on raskasta asiaa: tuossa sivumäärässä ehditään vallan mainiosti käymään läpi Bachin koko elämä ja tuotantoakin hyvin laajasti. Kantaateista puhutaan paljon, samoin muista teoksista. Aivan erityistä huomiota saavat Matteus- ja Johannespassiot ja H-mollimessu.
Gardiner on tämän hetken johtavia Bach-asiantuntijoita, ja kasvanut Bachin musiikin parissa lapsesta asti. Siis tismalleen oikea mies kirjoittamaan tämä kirja, etenkin kun Gardinerilla on sanakin hallussa. Kirja on siitä huolimatta aika raskasta luettavaa, etenkin kaltaiselleni ihmiselle, jolle musiikkitermistö menee kirkkaasti yli hilseen. Musiikin teoriaa ymmärtävä …
Luin keväällä Jukka Kemppisen Tuolta puolen -kirjan, josta löysin klassisen musiikin ja erityisesti Bachin kantaatit. Olenkin kuunnellut helluntaista lähtien kantaatteja joka viikko, kirkkokalenteria seuraten, pääasiassa Sir John Gardinerin ja English Baroque Soloistsin kantaattisyklistä.
Kemppinen mainitsi myös kehuen Gardinerin Music in the Castle of Heaven -kirjan, joten pitihän sekin ottaa lukuun. Hyvä että ostin omaksi, tämän kanssa nimittäin vierähti hyvä tovi. Kirja on pokkariksi melkoinen järkäle, noin 560 sivua tekstiä, ja pienellä kirjasimella. Sisältökin on raskasta asiaa: tuossa sivumäärässä ehditään vallan mainiosti käymään läpi Bachin koko elämä ja tuotantoakin hyvin laajasti. Kantaateista puhutaan paljon, samoin muista teoksista. Aivan erityistä huomiota saavat Matteus- ja Johannespassiot ja H-mollimessu.
Gardiner on tämän hetken johtavia Bach-asiantuntijoita, ja kasvanut Bachin musiikin parissa lapsesta asti. Siis tismalleen oikea mies kirjoittamaan tämä kirja, etenkin kun Gardinerilla on sanakin hallussa. Kirja on siitä huolimatta aika raskasta luettavaa, etenkin kaltaiselleni ihmiselle, jolle musiikkitermistö menee kirkkaasti yli hilseen. Musiikin teoriaa ymmärtävä lukija saa tästä kirjasta enemmän irti, mutta eivät musiikkiopinnot pakollinen edellytys kirjan lukemiselle ole.
Lopullinen totuus Bachista tämä kirja ei ole. Gardiner harmittelee kirjassa moneen kertaan sitä, ettei meillä ole oikeastaan mitään tietoa siitä, miten aikalaiset Bachin musiikin ottivat vastaan. Jos vain jostain arkistoista löytyisi vaikkapa joku kirje, jossa joku leipzigiläinen kuvailisi kirkossa kuulemaansa musiikkia… Sitä odotellessa Bachista kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti lukea Music in the Castle of Heaven.
Kirja on ilmestynyt myös suomeksi Sampsa Laurisen suomennoksena nimellä Musiikkia taivaan holveissa (Fuga, 2015). (28.11.2014)