Kallokaiini

Päähenkilö on kemisti totalitaristisen Valtion eräässä Kemiakaupungissa, jossa ei juuri maanpinnalla käydä ja kaikilla on paikkansa ja tarkoituksensa. Hän elää vaimonsa Lindan ja niiden lasten kanssa, joita ei ole vielä lähetetty lastenleirille. Hän on kehittänyt ruiskeen, kallokaiinin, joka saa paljastamaan syvimmät ajatuksensa. Hän testailee sitä koehenkilöihin pomonsa kanssa, tosin epäilee että vaimo on salaa ihastunut tähän pomoon. Pomolla on myös vähän erikoisia ajatuksia. Kallokaiini otetaan laajaan kuulustelukäyttöön ja seuraukset ovat yllättävät.

Yksi harvoista ruotsinkielisistä scifikirjoista joita olen löytänyt. Suomennos oli tuore ja kertomus muutenkin, vaikka nyt vähän vanhanaikaisesti kerrottu, kuitenkin kiinnostava. Dystopiaklassikko.