User Profile

Luin tämän v 2023 ja valitettavasti silloiset some-muistiinpanoni lukukokemuksesta taitavat olla jo bittitaivaassa.

Erikoinen yhdistelmä novelleja - aiheet vaihtelivat sodan lentäjä-ässästä vieraille planeetoille. Tarinat vetivät kyllä mukaansa.

Kirja esittelee välimerellisessä pikkukaupungissa asuvan päähenkilö Marian ja paljastaa vähitellen, miksi hän kärsii kovista kivuista joita meriveden juominen ja meressä uiminen vähän helpottavat. Hän ei ole merenneito vaan merenvartija, erityisiä taitoja omaava ihminen, joka pystyy tyynnyttämään myrskyjä ja ohjaamaan merta. Jotain hämärää ja ikävää hänen menneisyyteensä liittyy, mutta hän saa uuden mahdollisuuden kun häntä pyydetään kouluttamaan uutta nuorta merenvartijaoppilasta.

Kirjan juonessa ei ollut oikeastaan mitään yllättävää, mutta se onnistui tavoittamaan hyvin meren tunnelmia ja kuvaamaan henkilöiden suhteita. Ympäristönsuojelu ja merten puolustaminen oli mukana kiinteästi. Loppu sai jotenkin tässä hetkessä herkistymään. Kiitos ikääntyneestä mutta voimakkaasta päähenkilöstä!

Tarina sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa jokin lintuinfluenssan tapainen pandemia on levinnyt eläimistä ihmisiinkin ja tehnyt ilmastonmuutoksen kanssa maapallosta vähäväkisemmän. Paljon eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon, jäljellä olevilla on omat suojelijansa, jotka keräävät tietoa ja edistävät lajin mahdollisuuksia. Päähenkilö Laika on ilveksen suojelija, mutta ilveskin alkaa olla aivan sukupuuton partaalla. Silti petovastainen puolue on pääsemässä valtaan ja ääriliikkeen jäsenet marssivat kaduilla.

En ensin pitänyt tekstin vähän dramaattisesta tyylistä, mutta mitä pidemmälle luin, sitä enemmän tarinan teemat tekstin takana alkoivat liikuttaa ja koskettaa. Ilveksen metsästystä aiotaan juuri helpottaa lainsäädännöllä. Tarinassa on paljon surua menetetystä, mutta kuitenkin toiveikas pohjavire. Minua surettaa se, millaisessa maailmassa nuoret joutuvat varttumaan, ja toisaalta toivoa antaa se, miten aina on mahdollista tehdä edes jotain paremman maailman eteen.