Simo reviewed Se laajenee by Eino Taina
None
4 stars
Hieno kuvaus ihmissuhteista. Päähenkilö on abivuottaan elävä helsinkiläinen, joka tapaa kirjan alussa Riffan. Kaksikko ystävystyy nopeasti, sillä he molemmat pitävät keskustelemisesta ja puheen avulla maailman jäsentämisestä. Kirjan löyhä juoni rakentuu tämän ystävyyssuhteen ympärille, seuraten sitä syksystä kesään.
Keskusteluilla on kirjassa keskeinen rooli, ja Taina on taitava kirjoittamaan dialogia. Itselleni keski-ikäisenä lukijana tässä oli mieleenpainuvinta päähenkilön perheen avoin ja rakentava ilmapiiri: vaikka välillä huudetaan, loukataan ja loukkaannutaan, asiat myös puhutaan selviksi. Päähenkilö rakentaa kirjan edetessä itsenäisen aikuisen identiteettiään, mutta tukeutuu kuitenkin tarvittaessa vanhempiinsa. Vanhemmat kuuntelevat, keskustelevat, tarjoavat neuvojaan, mutta kunnioittavat myös nuoren tarvetta itsenäisyyteen ja omaan elämäänsä.
Kirjaa olisi voinut tiivistää hieman, nyt varsinkin loppupuolta vaivasi turha toisteisuus. Kirjan lopetus oli kuitenkin vaikuttava, ja huomasin miettiväni sitä useaan otteeseen lukemista seuraavina päivinä.
Hieno kuvaus ihmissuhteista. Päähenkilö on abivuottaan elävä helsinkiläinen, joka tapaa kirjan alussa Riffan. Kaksikko ystävystyy nopeasti, sillä he molemmat pitävät keskustelemisesta ja puheen avulla maailman jäsentämisestä. Kirjan löyhä juoni rakentuu tämän ystävyyssuhteen ympärille, seuraten sitä syksystä kesään.
Keskusteluilla on kirjassa keskeinen rooli, ja Taina on taitava kirjoittamaan dialogia. Itselleni keski-ikäisenä lukijana tässä oli mieleenpainuvinta päähenkilön perheen avoin ja rakentava ilmapiiri: vaikka välillä huudetaan, loukataan ja loukkaannutaan, asiat myös puhutaan selviksi. Päähenkilö rakentaa kirjan edetessä itsenäisen aikuisen identiteettiään, mutta tukeutuu kuitenkin tarvittaessa vanhempiinsa. Vanhemmat kuuntelevat, keskustelevat, tarjoavat neuvojaan, mutta kunnioittavat myös nuoren tarvetta itsenäisyyteen ja omaan elämäänsä.
Kirjaa olisi voinut tiivistää hieman, nyt varsinkin loppupuolta vaivasi turha toisteisuus. Kirjan lopetus oli kuitenkin vaikuttava, ja huomasin miettiväni sitä useaan otteeseen lukemista seuraavina päivinä.
