Sourcery

Solid Pratchett with story loops and all.

Again, exploration of mass delusion and grandeur. A very world-war-two-esque work, really. Solid stuff.

It’s vital to remember who you really are. It’s very important. It isn’t a good idea to rely on other people or things to do it for you, you see. They always get it wrong.

and

Perhaps they would be words that would be remembered, and handed down, and maybe even carved deeply in slabs of granite. Words without too many curly letters in, therefore.

Are very nice quotes that punctuated the storyline. The only thing that prevents me from ranking this at five stars is that I know that later works of Pratchett were so much more powerful and dense.

Ylivoimaisen voimakas velho ryhtyy diktaattoriksi, ja syttyy maailmanloppua kohti vievä magiasota. Kun sota pyörii taustalla, seurataan kirjan varsinaisia tapahtumia eli lopputtoman monia iskuja munille ja vielä loputtomamman monia seksi- ja selibaattivitsejä, joiden jokaisen jippona on se, että itse asiaa ei mainita sanallakaan. Jos edellisessä osassa häiritsi kulttuurierojen ympärille rakentuva huumori, niin tässä on isketty britti-imperialistinen toiseuttava orientalismi vieläkin isommalle vaihteelle. Mutta kokonaisuudessaan kerrontaa oli nyt hiukan helpompi seurata, joten tämä osa välttää makkelipinon.