User Profile

Kun kohtalaisen kokoinen meteoriitti kopsahtaa otsaan, eihän siitä mitään hyvää seuraa. Tällä kertaa seuraukset ovat sen verran vakavat, että ihmiskunta alkaa tosissaan valmistella maisemanvaihdosta.

Kowalin päähenkilö Elma York on matemaattinen nero, joka päätyy laskijaksi avaruusohjelmaan mutta haaveilee pääsystä astronautiksi. Matka sitä kohti kerrotaan taiten, ja siinä sivussa käsitellään myös naisten asemaa, ihonväriin kohdistuvaa syrjintää, uskontoon kohdistuvia ennakkoluuloja jne. Nämä kaikki onnistutaan upottamaan tarinan kulkuun suhteellisen sujuvasti, vaikka hetkittäin päähenkilöt vaikuttavat olevan asennemaailmaltaan hiukan aikaansa edellä.

Aiemmin mainitsemani "en lue edes takakantta" -lähestymistavan varjopuoli on, että jostain syystä Calculating Stars oli jäänyt pyörimään nurkkiin. Se ilmestyi virtuaaliseen kirjahyllyyn osana muutaman vuoden takaista Hugo-pakettia, mutta en tuona vuonna ehtinyt lukemaan ehdokkaita, ja jostain syystä kirjasta oli pesiytynyt mieleeni mielikuva tylsästä vaihtoehtohistoriasta.

Ja siis, vaihtoehtohistoriaahan tämä on, mutta tylsästä ei voi kyllä puhua. Kirjan lukeminen on paikoitellen livahtanut hotkimistasolle, ja silmäilen jo tässä vaiheessa noita seuraavaa kolmea kirjaa ja novellinippua, josko sitä pitää jatkaa suoraan niistä tämän päätyttyä.

Nautin kovasti R. F. Kuangin Poppy War -trilogiasta, ja Babel on odottanut jo jonkin aikaa hyllyssä lukemista.

Ensi alkuun tuntui, että odotukset täyttyivät. Tapani mukaan en lukenut kirjasta edes takakantta, joten koko kirjan lähtökohta tuli yllätyksenä. Ajatus käännösten merkityseroista maailmaa pyörittävänä käyttövoimana oli toisaalta vitsikäs mutta toisaalta antoi vallan käyttökelpoisen tavan käsitellä kolonialistista yhteiskuntaa. Kuangin kerronta vei tarinaa eteenpäin kuin juna.

Jossain vaiheessa jännite kuitenkin katosi. Kirja oli alusta loppuun sujuvaa luettavaa, mutta viimeinen kolmannes on lähinnä loppukliimaksin odottamista, jossa tuntuu, että mitään merkittävää ei tapahdu. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa - kyllähän kirjassa tapahtuu, paljonkin, mutta tunteet, joita lukiessa voisi kuvitella heräävän, jäävät syttymättä.

Lopussa hiukan pedataan siihen suuntaan, että kirjalle voisi tulla myös jatkoa, mutta Kuang on ilmeisesti ilmoittanut, että toista kirjaa ei ole luvassa. Yllä kirjoittamastani huolimatta se ehkä hivenen harmittaa.