Taru Luojola reviewed Tikli by Donna Tartt
Review of 'Tikli' on 'Goodreads'
3 stars
Kirjassa olisi aineksia erinomaiseen ja vaikutuksen tekevään, ylevään ja maailmoja syleilevään romaaniin, mutta se vaatisi sitä, että tarinasta olisi tiivistetty pois parisataa sivua mielenkiinnotonta päihdesekoilua. Lisäksi en oikein tiedä, miten pitäisi tulkita se tapa, jolla kirja latistaa lähihistoriasta aikaulottuvuuden kokonaan pois (tarkoitan siis sitä, että kirjassa on sijoitettu vuosituhannen vaihteeseen sellaista tekniikkaa ja käytäntöjä, jotka ovat syntyneet vasta tällä vuosikymmenellä, ja vastaavasti tällä vuosikymmenellä harrastetaan sellaista, mikä on kuollut pois jo viime vuosikymmenellä, mutta nämä asiat esitetään niin tavanomaisina toimina, ettei kyse ole mistään tarkoituksellisesta huomion korostamisesta) — onko kyseessä tarkoitus yleistää jotain nykyajasta vai onko kirjoittaja vain ollut huolimaton?
Osan viehätyksestä ehkä vei myös selvästi viimeistelemätön suomennos. En lainkaan pidä siitä, jos käännöskirjaa lukiessa tuntuu kuin lukisi käännöskirjaa, ja valitettavan usein varsinkin englannista suomennettujen romaanien kohdalla tuntuu siltä. Kiireessä tehtyä? Lisäksi joitakin pienehköjä käännösvirheitäkin löytyi, eikä kieliasu muutenkaan ollut loppuun viilattu. WSOY, toimitatteko te käännöksiänne mitenkään vai lähetättekö suomentajan …
Kirjassa olisi aineksia erinomaiseen ja vaikutuksen tekevään, ylevään ja maailmoja syleilevään romaaniin, mutta se vaatisi sitä, että tarinasta olisi tiivistetty pois parisataa sivua mielenkiinnotonta päihdesekoilua. Lisäksi en oikein tiedä, miten pitäisi tulkita se tapa, jolla kirja latistaa lähihistoriasta aikaulottuvuuden kokonaan pois (tarkoitan siis sitä, että kirjassa on sijoitettu vuosituhannen vaihteeseen sellaista tekniikkaa ja käytäntöjä, jotka ovat syntyneet vasta tällä vuosikymmenellä, ja vastaavasti tällä vuosikymmenellä harrastetaan sellaista, mikä on kuollut pois jo viime vuosikymmenellä, mutta nämä asiat esitetään niin tavanomaisina toimina, ettei kyse ole mistään tarkoituksellisesta huomion korostamisesta) — onko kyseessä tarkoitus yleistää jotain nykyajasta vai onko kirjoittaja vain ollut huolimaton?
Osan viehätyksestä ehkä vei myös selvästi viimeistelemätön suomennos. En lainkaan pidä siitä, jos käännöskirjaa lukiessa tuntuu kuin lukisi käännöskirjaa, ja valitettavan usein varsinkin englannista suomennettujen romaanien kohdalla tuntuu siltä. Kiireessä tehtyä? Lisäksi joitakin pienehköjä käännösvirheitäkin löytyi, eikä kieliasu muutenkaan ollut loppuun viilattu. WSOY, toimitatteko te käännöksiänne mitenkään vai lähetättekö suomentajan raakakäännöksen suoraan taittoon?