#lukuvuoksi2025

#lukuvuoksi2025 ja kirja numero 8. Se on autoillessa kuunneltu Cecelia Ahernin Pisamat kuin tähdet, suom. Anna Heroja, lukija Anni Kajos.

Aina kun minulla on töissä tiiviimpää, luen ja kuuntelen vähemmän ja kevyempää, tai sellaiseksi miellettyä. Tämän oli tarkoitus olla kevyt, mutta sisälsi minulle vähän turhan rajua ostrakismia ja fyysistä väkivaltaakin. Pisamissakin muuten asuttiin hyvin toimeentulevien autotallissa vuokralla kuten Lily Kingin Kirjoittajia ja rakastajia -romaanissa.

En tiedä, miten kauan muistan päähenkilö Allegran, mutta todennäköisesti muistan kauankin kirjallisen kikan, jossa muut henkilöt ja lukija näkevät päähenkilön kiusallisen kirkkaasti, mutta päähenkilö itse ei pysty itsereflektioon eikä tajua, miten sosiaalinen tilanne pitäisi tulkita.

Tämä hirmuisen hyvä. Kiitos Jessi Jokelainen!

Eli just sain loppuun #lukuvuoksi2025 kirjan nro 9, joka on kansanedustaja Jessi Jokelaisen sarjispamfletti Femokratia

46 vuoden kokemuksella tyttöydestä ja naiseudesta sanon huh, ei ihme, että välillä vituttaa.

Itse olen viime päivät miettinyt kympintyttöyttä. Jokelainen ei aihetta mainitse, mutta luulen, että saattaisimme olla samaa mieltä seuraavasta ajatuksesta: Kympintyttö pitää määritellä säälittäväksi pingottajaksi ja suorittajaksi, koska päämäärätietoisesta ja asioita haluavasta tytöstä tulee päämäärätietoinen ja asioita haluava nainen, ja sellaiset on vaarallisia.

Voi miten hyvää lukeminen teki minulle just nyt. Minua myös luultiin tänään huomattavasti nuoremmaksi kuin olen. Ensin meinasin korjata, sitten päätin, että antaapa olla. Huvitti vähän sellainen tytöttelyasenne. En useinkaan kohtaa sitä enää, no koska olen kohta vittu viiskyt ja muuttumassa näkymättömäksi (?!?). Lukekaa kaikki Femokratia, jooko?

Seuraavaksi tämä lähtee lukuun mun ipanoille eli ihmekolmosille eli pojilleni. Ja puolisolle, joka on mies.