Reviews and Comments

Taloudenhoitajat haluavat ryöstää rikkaan naisen tämän järjestämissä vuosisadan juhlissa.

Ihan ok kirja, mutta toimisi paremmin lyhyempänä. Tuntui jaarittelevalta toisinaan.

Tappelemiseen kyllästynyt örkki päättää perustaa kahvilan vanhaan talliin. Kirja etenee hiljakseen kahvilan perustamiseen, markkinointiin, työntekijöihin ja viranomaisiin liittyviä pulmia ratkoen. Ehkä keveytensä puolesta menisi myös nuorten kirjana, vaikka aikuisellekin ihan kivaa iltalukemista.

Eräpäivän lähestyminen pakotti lukemaan tämän nopeammin kuin oli varmaan kirjailija tarkoittanut.

Tämän vuoksi osa tarinasta meni yli kovaa ja korkealta, kun en ehtinyt jäädä miettimään kirjan sanomaa sen tarkemmin. Kirja on hyvin filosofinen ja kaipaisi sellaista rauhallista lukuaikaa, jossa voi välillä pysähtyä miettimään.

Androidi kohtaa ihmisen, joka pakottaa androidin kirjoittamaan muistelmat. Tutuksi tulee tietämisen nelikenttä, muistaminen, unohtaminen, tekoälyt ja ihminen ja sen sekoilut.

Hyvä kirja, mutta varaa aikaa lukemiseen.

En tiedä, mikä tässä kirjassa oli unettavaa. Väkisinkin nukahdin 20-30 sivun jälkeen, niin tässä meni yllättävän pitkään, vaikka itse kirja on lyhyt.

Kirja itsessään on mielenkiintoinen kuvaus astronauttien ja kosmonauttien päivästä kansainvälisellä avaruuasemalla, ja siitä miten lähes kaikki tavallinen muuttuu avaruudessa erikoiseksi. Koko päivä on minuuttiaikataululla, koska esimerkiksi viestejä voi lähettää noin 7 minuuttia per paikka, kunnes yhteys katkeaa.

Kirjassa seuraillaan yhteiskunnan ulkopuolella elävän kommuunin elämää sen jäsenten ja ulkopuolisten kautta.

Mukavasti kirjoitettu, veti mukaansa ja ei tuntunut lähes 500-sivuiselta kirjalta. Henkilöhahmot ovat kiinnostavasti erilaisia ja kaikilla on omat syynsä olla kommuunissa mukana. Osalla tapahtuu myös kehitystä ja kasvamista kirjan aikana, ja omia uskomuksia kyseenalaistetaan aika rankasti joka puolella.

Hyvät kirjat laittaa ajattelemaan, niin tämäkin teki. Suosittelen!

Kirjassa kertoja palaa kotiseudulleen siivoamaan isänsä kotitaloa ja käsittelemään omaa lapsuuttaan.

Kirjan tunnelma on aika ahdistava, ja se on kirjoitettu ärsyttävällä tavalla tajunnanvirraksi. Kai tästä joku tykkää, mua nyppii pahasti. Luin sen kuitenkin loppuun, kun kirjoitustyylistä huolimatta oli ihan vetävä tarina.

Kiva kokoelma novelleja vedestä ja siellä asuvista otuksista. Osa aika ällöjä ja toiset vähän tavanomaisempia.

Suosikkini oli Musti.

Kirja kertoo huumeidenkäytöstä niiden käyttäjän näkökulmasta, ja selventää hyvin esimerkiksi huumeidenkäyttöä sairautena eikä niinkään yksilön valintana. Hyvin kirjoitettu, etenee selkeästi ja päähenkilön sisäinenkin kamppailu tulee hyvin esille. Haluaisin päähenkilön puolison pitkät pinnat myös itselleni, en olisi katsellut tuollaista menoa noin kauaa.

Kirjassa elellään synkkää ja myrskyistä yötä, ja yllättäviä vieraita saapuu yhteen jos toiseenkin taloon.

McFaddenin kirjoille tyypillisesti hahmoja on vain muutama, ja heillä on kaikilla oma roolinsa tarinassa, joka selviää pikkuhiljaa. Kivasti rakennettu juonikuvio silti, ainakin omat veikkaukset meni vähän päin honkia.

Ihan kiva tarina Kalevalan Louhen synnystä ja kasvusta Pohjolan valtiattareksi ja Kalevalan tapahtumista hänen näkökulmastaan. Kunnianhimoinen aihevalinta ja hyvin Emmi saa luotua taas uuden fantasiamaailman.

Olisin halunnut tykätä tästä enemmän, mutta se oli ajoittain liian taiteellinen (meni vaikeaselkoiseksi) ja en oikein jaksanut niitä keskusteluja Lönnrotin kanssa. Minusta ne rikkoivat kirjaa ja kirja olisi ollut parempi ilman niitä, tai ehkä ne olisi voinut laittaa vaikka loppuun kaikki yhteen pötköön.

Kiva kirja luonnonsuojelusta, sen kannattamisesta ja vastustamisesta, toivosta ja surusta. Kirjassa seurataan tiettyjen uhanalaisten eläinlajien suojelijoita ja tarkkailijoita, sekä omassa maailmassaan eläviä surunkantajia.

Laika koittaa suojella ilveksiä, mutta ihmisiä kannattava ääripuolue haluaa poistaa maailmasta kaikki pedot vetoamalla tunteisiin. Kirjassa on paljon polarisaatiota ja asiat esitetään nuorten kirjalle tyypillisesti aika mustavalkoisesti hyvänä ja pahana.

Mukavasti kirjoitettu kevyt tarina lähitulevaisuudesta.

Kerstin selvittelee murhia 30-luvun Lontoossa. Tyypillisesti dekkarissa ei oikein tapahdu alkuun mitään ja lopussa kaikki läsähtää kerralla päälle, niin tässäkin.

Helppolukuinen ja lämminhenkinen. Konservatiivia vois ahdistaa sateenkaarevien henkilöiden määrä. Itsenäiseksi teokseksi tässä jäi vähän ohueksi henkilöiden taustatarinat, mutta niistä lienee enemmän muissa kirjoissa.

Ilmastokatastrofin jälkeen ihmiset elävät erilaisissa eristyneissä kaupungeissa. Köyhempi väki sinnittelee kylmyyttä vastaan Valkoisessa kaupungissa, ja rikkaammat vähän leveämmin Reunalla. Kaikki on vähän rikki ja kaikesta on vähän pulaa, ainakin siellä Valkoisessa kaupungissa.

Kirjassa on yllättävän paljon eroottisia kohtauksia, mutta ne on poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu. Ei yhtään sellaisia kiusallisia, mitä monessa muussa kirjassa. Tästä pointseja.

Oletin, että kirja on itsenäinen teos ja se vaikutti huonontavasti tähän arvioon. Kirja kun ei oikein juonellisesti liikahda minnekään ennen kuin aivan lopussa, ja sitten se loppuukin. Todennäköisesti lukemalla jatko-osat tämänkin osan arvostelu olisi parempi.