Kirja on omistettu ”kaikille uupuneille”. Päähenkilö on vuoden pestillä opettajana koulussa, jossa on mitoituksia enemmän oppilaita, homeongelma ja pulaa resursseista. Oppilaat voivat pahoin. Opettajalta odotetaan venymistä äidiksi, sairaanhoitajaksi, sosiaalityöntekijäksi ja siivoojaksi - kun edellinen opettajakin oli. Samalla hänen opettajantaitojaan arvostellaan, sillä kyllähän jokainen koulua joskus käynyt on opetuksen asiantuntija.

Kirja on kertomus paljosta muustakin kuin opettajan ammatin haasteista ja työnkuvan muutoksesta (ennen oli paremmin, ainakin resurssien puolesta), mutta itselleni juuri tämä puoli kirjasta teki vaikutuksen. Oli hurjaa lukea miten 1940-luvulla painittiin samojen ongelmien kanssa kuin nyky-Suomessakin.