Oikein vetävästi ja hilpeästi alkava kirja, joka kuitenkin pian rupeaa käymään hiukan puuduttavaksi. Joka tapauksessa kirja on sen verran kuuluisa, etten oikein tiedä, mitä odotin, mutta tapahtumat ja tyyli olivat lopulta jotain sellaista, mitä en ainakaan osannut odottaa. Saatana apureineen saa moskovalaiset lähinnä hölmöilemään itsekseen ja tekemään toisilleen pikkumaisia jäyniä ja kostoja, ei ryhtymään mihinkään todelliseen pahuuteen. Kiinnostavana lisänä tässä painoksessa on kursiivilla merkitty kohdat, joita Neuvostoliitossa julkaistussa painoksessa ei ole ollut, ja siitä voi yrittää miettiä, millaisia detaljeja siellä on sensuroitu. Jostain syystä esimerkiksi hymyily niin, että hampaat näkyvät, on päätynyt säännönmukaisesti sensuurin kouriin.