Kaupungit ovat aina kiehtoneet minua. Jo lapsuudessa koin 80-luvun kullan- ja neonhohtoiset kauppakeskukset suorastaan taianomaisina ja mystisinä paikkoina, eikä viehätys ole sittemminkään hävinnyt. Joten Andersonin todellisia ja kuvitteellisia kaupunkeja ja arkkitehtuuria luotaava eepos vaikutti täydelliseltä kirjalta minulle. Mutta niin kuin aina käy, odotukset eivät aivan täyttyneet. Monet kirjan teemoista kutkuttavat mielikuvitusta ja intertekstuaalisia anekdootteja lentelee joka suuntaan, mutta kaikkinensa kirja tuntuu melko pinnalliselta raapaisulta, jossa aiheiden määrä on päätynyt käsittelyn laadun edelle.