Tällä kirjalla tuntuu olevan jotenkin valtava maine suomifandomissa, mutta minuun tämä ei ihan kolahtanut. Kirja on leimallisen kaksarimainen ja koostuu kovan scifin puitteisiin puetuista humanistisista novelleista, jotka muodostavat jonkinlaisen yhtenäisen kaaren. Kaikkialla tunnelma on masentavan yksinäinen, ja kokonaissanoma on, että vaikka ihminen kuinka leviäisi kautta avaruuden, olisi hän silti oman pienuutensa vanki. Ja välillä ihmisellä on isot tissit, joita on kiva puristella kylpyammeessa.