Jotenkin unenomainen kuvaus siitä, kuinka kaksi mahdollisesti eteläaasialaista nuorta aikuista pakenee sisällissodan keskeltä länteen, elää yhdessä pakolaisleirien ja tilapäismajoitusten niukoissa oloissa ja lopulta erkanee toisistaan, kun elämä uudessa ympäristössä tuntuu vakaammalta. Ja unenomaisella tarkoitan sitä, että siirtymät paikasta toiseen kuvataan maagisina matkoina mustien oviaukkojen läpi eikä koskaan voi tietää, kuinka täsmällisesti nimeltä mainittuja todellisia paikkoja on kuvattu ja kuinka paljon mielikuvitukselle on annettu tilaa. Sinne tänne on ripoteltu irrallisia kuvauksia ihmisistä eri puolilla maailmaa, milloin länsimaissa ja milloin siellä rajojen huonommilla puolilla, mutta aina on läsnä eri ihmisten kohtaaminen.

Yleismaailmallisuuden, todellisuudesta irrallisen mutta todellisuutta silti tarkasti kuvaavan kerronnan ja henkilökuvaston monipuolisuuden vuoksi tätä kirjaa voi hyvällä syyllä kutsua maailmankirjallisuudeksi sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Mutta jos kaipaa juonivetoista ja tiheätunnelmaista kuvausta maailmassa tällä hetkellä vallitsevasta pakolaiskriisistä, sitä ei tästä kirjasta löydy, vaikka jotkin ennakolta lukemani artikkelit vähän siihen suuntaan odotuksiani virittivätkin.