Das erste Buch das ich im Deutsch habe gelesen. Und ein sehr gut Buch!

Ostin saksasta tällaisen lastendekkarin (9+) opetellakseni lukemaan saksaa. Tämähän oli ihan heräteostos, koska totta kai nyt tandempyöräpoliisipartion seikkailut piti saada! Joka luvun lopussa on kysymys, johon lukija saa etsiä vastauksen joko tekstistä tai kuvasta, ja vastaus käy sitten ilmi myös seuraavan luvun alkupuolella.

Tämä oli jotenkin ihastuttavan perisaksalainen tarina. johtolangat seuraavat siististi ja loogisesti toisiaan, kaikki tehdään pilkulleen eli genau, erityisen tärkeää on esitellä ihan kaavioin eri mekanismien toimintaa, ja poliisit voivat luottaa siihenkin, että rikolliset noudattavat liikennesääntöjä ja ovat muutenkin herrasmiesmäisiä (paitsi sitten kun syntyy hurja takaa-ajokohtaus, silloin on ihan erikseen mainittava, miten nyt rikotaan liikennesääntöjä!). Ja työpäivän jälkeen poliisit menevät terassille juomaan vehnäolutta!

Muutenkin tässä tuntui berliiniläisyys olevan olennaista, minulta meni ehkä jokunen viittaus ohikin, mutta esim. yksi epäillyistä oli entinen painonnoston naisten mestari, mutta hänellä oli kuitenkin aataminomena, mikä piti ihan erikseen mainita, joten olikohan ihan Itä-Saksan ajoilta peräisin? Painonnostaja myös piti panttilainaamoa, jonka naapurissa oli mm. shisha-baari ja broilerigrillaamo. Ah, painonnostaja oli tässä ilman muuta suosikkihahmoni!

Itse juoni oli sitten sellainen, että rahamuseosta oli varastettu arvokas 100 kilon painoinen kultaraha, ja johtolankoja tutkimalla päästiin roistojen jäljille. Siinä ei siis mitään maata mullistavaa, mutta käänteet olivat ihan hauskoja. Ja tämän tasoisen saksan lukeminen sujui tosiaan minulta jo tosi hyvin, eli seuraavaksi voinen jo ottaa jonkin vaativamman kirjan.