Minun on aina vähän vaikea keksiä runokokoelmista mitään sanottavaa. Niin, tässä oli paljon sellaista, mikä herätti tunnereaktioita, joskaan ei mitään järisyttävän voimakkaita. Runojen tarinat haaroivat vähän joka suuntaan, kokonaiskuva jäi utuiseksi, tässä on kaikkea synnytyksestä perheväkivaltaan, sukupuolidysforiaan, pakolaisuuteen ja pandemiaan — etenkin pandemiakuvausten osuvuus oli välillä melkein hämmentävä, vaikka kokoelma on jo 15 vuotta vanha.