Suomalainen (e-)kirjojen ja lukemisen harrastaja.
This link opens in a pop-up window
Pidin kovasti kirjasta. Jotenkin mukaansatempaavaa ja uskottavaa kuvausta uskomuksista taikuuteen ja muodonmuutoksiin. Väistämättä herätti ajatuksia että tuollaistako se sen ajan arjen tapahtumien selitys on ollut.
Emma Holten luki vuonna 2020 artikkelin, jossa naisia nimitettiin yhteiskunnan kulueräksi. Naiset jäivät lasten kanssa …
Mikäli seurannut talouskeskustelua niin osin tuttujakin asioita, mutta vetävästi ja napakasti kootussa muodossa. Ajatuksia herättävä kirja.
Öisellä juoksulenkillä A näkee joutomaan laidalla tutun hahmon ja tajuaa, ettei mikään lopu, mikään ei …
Huh, kirja jota ei voinut oikein laskea käsistään. Tuntui kuin istuisi hitaasti ja vääjäämättä Turun läpi etenevän ja rakennukset murskaavan tavarajunan kyydissä. Välillä katse tarttui yksityiskohtaan ja piti miettiä onko se kiehtova vai kuvottava.
Intensiivinen lukukokemus jota itsellä ainakin turkulainen tausta vielä syvensi. Huippukirja.
Miten tietokone syntyi ja miksi siitä tuli sellainen kuin se on? Vuonna 1843 brittiläinen seurapiirirouva kirjoitti ensimmäisen rivin koodia. Vajaat …
Mira Bunting johtaa Birnamin metsä -nimistä ympäristöaktivistien kollektiivia Uudessa-Seelannissa. Kun maanvyörymä katkaisee tieyhteydet läheiseen Korowain …
Tämähän on ihan valtavan koukuttava tarina, vaikea lopettaa lukemista. Tykkään kovasti tähän asti.
Tätä kirjaa oli vaikea laskea käsistään. Kappaleet olivat fragmentinomaisia elämänkerrallisia välähdyksiä. Lapsuudesta aikuisikään asti johtava murusten polku paljasti miten ulkopuolisuuden tunne, ahdistus ja addiktio kehittyvät ja vievät mukanaan, miten prioriteetit muokkautuvat palvelemaan alkoholin jatkuvaa nauttimista.
Varsinaisesti ei mitään uutta aiheesta mutta itselle tämä esitystapa ja tiivis ilmaisu toimi erinomaisesti. Kirja ei myöskään moralisoi, se vain esittää asiat. Päätelmät jätetään lukijalle.
Lähtökohdat todella kiinnostavat ja paikoin todella osuvaa kuvausta.
Valitettavasti koin kuitenkin ettei rakenne toimi. Ilman kertojia kappaleet olivat vain sekava kimppu joka vasta vähän lopussa oikeni. En tiedä oliko tarkoituksellista mutta ei ainakaan itseäni miellyttänyt.
Suoraviivaista ja realistista jännitystä, myös melko graafisia väkivallan kuvauksia. Sinänsä sujuvaa kesädekkarityylistä lukemista.
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen lukukokemus näin yli kymmenen vuotta tapahtumien jälkeen. En ehkä seurannut näitä tapahtumia niin paljon silloin. Suurimmaksi osaksi jäntevää kerrontaa, vain paikoin vähän hankalalukuista.
Elämässä tapahtuu asioita, joita ei pitäisi tapahtua. Sekä hyvässä että pahassa. Elämä tarjoaa myös sellaista, …
Paljon mielenkiintoisia tarinoita, ja asiallista kritiikkiä niin Yleä kuin poliitikkojakin kohtaan. Politiikka vähän paistaa läpi siinä, että mielestäni Päivärinnan oma puolue ei juuri kritiiikkiä kirjassa saa.
