Sainpahan viimein tämän luettua! Tai no, luettua ja luettua. Otin vapauden pläräillä vähän.

Mindfulness tuntuu musta vähän sellaiselta pakkosyötöltä, vaikka toki monenlaiset tunne-elämätaidot on oikeesti hyödyllisiä.Tältä kirjalta odotin enemmän metsää ja vähemmän läsnäoloa. Läsnäolo kokoajan on kuluttavaa, joskus pitää hei saada olla ihan zombina. Vähän pisti myös hymähdyttämään rautalangasta vääntäminen (Ota mukaan metsäkävelylle: metsäkävelyyn sopivat jalkineet) ja ohjeet sammalten monimuotoisuuden ihailuun. On se ny perhana, jollei muuten tajua! :D

Ei vastannut odotuksia, mutta metsät on jees ja niistä kirjoittaminen ei voi olla kovin pahasta.