Reviews and Comments

Jokainen voi olla oman elämänsä jouturetkeilijä. Unohda kaukokaipuu ja keskity vaellusvimmaan, sillä Suomi on surkeita kohteita täynnä.

Ei niin kaukana nykyhetkestä, mutta ei niin lähellä että moniriviset lauseet olisi helppo ymmärtää.

Paavolaisen 20-lukuinen tulevaisuudenusko on innostavaa siitäkin huolimatta, että vuosikymmen myöhemmin kehitys oli johtanut toisen maailmansodan tuhoon. Tasa-arvoaiheita leimaa samanlainen naivismi - kirjailija puhuu yhtälailla imperialismin värjäämällä, rasistisella kielellä, mutta jollain tavalla luottaen siihen että tasa-arvoon ollaan menossa ja se on hyvä juttu.

Ei valitettavaa. Napakka yhteenveto suomalaisuuden kirjallisuuden historiasta, mutta kaanonin sijaan saa yllättäviä lukuvinkkejä. Hienoa!

Herttainen hyvänmielen kirja kissasta, joka kulkee useassa talossa asukkeja auttamassa. Erikoisesti kissan näkökulmasta kirjoitettu, mikä toimii ihan hyvin. Juoni on ennelta-arvattava, mutta tätä kirjaa lukiessaan tuskin kaipaa mitään maata mullistavaa taide-ilottelua. Ainut selkeä miinus minulta, että en ymmärrä miksi kirjassa kissoille piti tarjota maitoa. Siis, sinänsä ei-kissaihmiset varmasti tarjoavat kissoille edelleen maitoa, mutta kissojen maha ei sitä kestä ja olisin toivonut, että se olisi tässä kirjassa myös todettu.

I don't think there was anything new about this book really; it's a lot of the same formula. But I think the balance was better than in few of the other newer books with the new technology but having the same feel an quirk as the first books. There is also long overdue thoughts and realizations for Stephanie which feels in place. A nice comfort book for the people who like the series.

Eläintarinoilla, joissa eläimet auttavat ihmisiä, saa minut aina takuuvarmasti itkemään. Niin tälläkin kertaa. Harmikseen moni koiratarinoista oli hyvin... luettelomaisia? Jokainen on toki kokijalleen erityisellä tavalla merkittävä, mutta lukijalle ne eivät olleet ehkä niin miellyttäviä. Vasta sota-ajan hevostarinoissa ja lehmätarinoissa oli enemmän sellaista kertomuksen tuntua. Kirja oli melko helppolukuinen (ei kuitenkaan selkokielinen, mutta melko isokirjasiminen ja tarinat lyhyissä pätkissä enimmäkseen) ja sopinee nuoremmallekin.

Pidin tästä. Tosin yksi luku, jossa puhuttiin ilkeästä edesmenneestä oli vähän kummallinen. Mutta menkööt. Mielestäni on hyvä käsitellä elämää tällä lailla; he elivät elämänsä loppuun asti, ja tällainen se loppu oli. Mutta muisto elää?

Sopii tosiaan ehkä alakoululaisille, sitä nuoremmille ehkä vaikea. Mutta mitään siis erityisen kauheaa en koe tässä olevan. Mutta kuoleman käsittelyn monimuotoisuus ihan pienellä lapselle on vaikea konsepti, ja siinä kannattenee pysyä konkretiassa.

Ehkä vähän turhan täynnä, mutta täynä hyviä kysymyksiä ja vastauksia. Luukut ovat kiinnostavia ja kuvitus mukava.

Vähän vertauskuvallinen, houkutteleva kirja jossa riittää katseltavaa.

Todella konkreettinen ja surullinen tarina kuolemasta. Itkettänee lukijaa.

Runollinen ja vähän vaikea. Jos valitsee yhden kirjan lapselle, joka kertoo kuolemasta, en ehkä valitsisi tätä