User Profile

Odotin näkeväni enemmän esimerkiksi koko aukeaman kuvituksia, mutta hyvä kirja joka tapauksessa. Kirjoitettu nasevasti lohikäärmetaruista kautta aikain.

Käytännönläheinen, informatiivinen ja avulias kirja aiheesta. Pidin esimerkkikertomuksista ja harjotteista.

I think it was rather interesting, even helpful, yet i have to agree with some of the other reviewers. On what you can do to solve your avoidant attachment style issues there is not much help to.

Kevyttä lukemista, mutta mun ikäluokalle joidenkin "vaniljojen" selitykset on aika vaivaannuttavia. Mutta se ei haittaa ollenkaan verrattuna luotaantyöntävään "on miehillä rankkaa kun pitää miettiä mitä akat ajattelee" -tyyppisiin heittoihin. Kirjoittaja pahoittelee paljon sitä, että ei halua deittailla lyhyitä miehiä, mutta saisi pahoitella enemmän noita seksistisiä heittoja. On omituista kyllä, että jos jonkun kanssa muuten mätsää, viisi senttiä pituudessa on joku ongelma, mutta mielestäni preferenssejä saa olla. Mutta ei ehkä kannata kirjaan painattaa, että "muijat nyt vaan on tämmösiä". Kyllä minä mieleni pahoitin. Lisäksi miksi ihmeessä hymiöt on mustattu? onko ollut joku ongelma että niitä ei ole voinut painaa harmaan sävyissä? Häiritsevää.

I found the humor obnoxiously annoying, but I also think Im too old and uncool to like it. Probably very nice for kids in right age.

Interesting easyread book on solving crime as a citizen, using facebook marketing as a tool. I think it speaks for the fact true crime is keeping peoples attention due to humane want for justice. 

Luin tämän kirjan Pimeän ja jään vankien jälkeen Pimeän ja jään vangit

Ja vaikka Alfred Lansingin kertoma tarina Shackletonin retkikunnan matkasta Etelämantereelle on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia (matkalle mm haki myös 3 naista!) se on Pimeän ja jään vankeihin verrattuna vähän kolkko 50-luvun henkinen tuulahdus. Tarinankerronta on järjestykseltään vähän erikoista. Tuntuu, että erään miehistön jäsenen kohtalo jäi kertojalta unohduksiin ja piti varmuudeksi käydä googlaamassa, miten tässä kävi. Retki ei lopu, jos retkikunta ei pääse elävänä kotiin, ja kotimatkaa ei kummemmin kuvailtu.

Käytettyään neljä tuntia huolelliseen paikan ompelemiseen ainoihin housuihinsa Macklin kirjoitti eräänä päivänä: "Kuinka kiittämätön olenkaan ollut, kun sellaisia töitä on tehty minulle kotona."

Informatiivinen, helppo lukea ja hyviä tehtäviä.

Inspiroivaa suuntausta elämälle ja maailmalle.

Kirja ei lupaa turhia. Vangitseva, psykologinen ja lempeä tarina selviytymistaistelusta etelänavalla. Kirjailijan puutteeksi en voi laskea sitä, että miehistön ajatuksista ei ole saatavilla aivan yhtä kattavaa materiaalia, mikä olisi ollut hyvin mielenkiintoista. Innostuin lukemaan lisää tutkimusretkistä navoille.

Oisin mieluummin pitänyt eri mirrit erillään. Vähän häiritsevä kokoelma.

Ei jäänyt hirveesti fiiliksiä itselle mut näkisin et joku miehinen fantasiaharrastelija vois pitää hyvänä. Historiafiiliksiä ja fantasiaa, suomalaista mytologiaa.

Olin todella innostunut aiheesta ja kirjailija kertoi aiheesta valloittavan kansantajuisesti - ehkä välillä sortuen omaan nokkeluuteensa. Mutta mitäpä siitä, jäi harmittamaan että kirja loppui!

Kirja kertoo Ingeborgin tarinan, mutta lopulta on mahdoton löytää yksiselitteistä vastausta siihen miksi näin kävi. Kirja on silti lukemisen arvoinen. 

<spoiler>Yllättävän ymmärtäväisesti on kohdeltu Ingeborgia ainakin kertomuksen mukaan. Aviomiestä jopa noin vahvoin sanankääntein syyllistetty asiasta? On helppo ymmärtää, miksi lapsien kohtalosta vaiettiin. On ollut niin vahvoja tunteita, ettei niitä ole ollut mahdollista sanoittaa.</spoiler>