Kirjassa on paljon tarinoita eri aloilta ja ihmisiä monista eri maista, mutta moderni orjuus Suomessa on niissä hyvin samankaltaista.

Heikossa asemassa oleville ihmisille uskotellaan, että Suomessa työskentelemällä voi saada hyvän korvauksen työstään. He maksavat työpaikasta rahaa välittäjälle. Summa vaihtelee, mutta se voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Heillä ei ole niin paljoa rahaa, joten he ottavat lainaa ja lupaavat maksaa loput työllä. Se voi tarkoittaa pitkiä aikoja palkatonta työtä, mutta sen jälkeen he uskovat pääsevänsä parempaan asemaan.

Työnantaja majoittaa heidät pieniin tiloihin monen muun kanssa ja edellyttää heiltä pitkiä työpäiviä ilman lepopäiviä. Heillä ei ole oikeuksia, eivätkä he ymmärrä paikallista kieltä. Kuukausia tai vuosia myöhemmin he yrittävät vaatia työnantajalta heille luvattuja asioita, mutta työnantaja ei suostu ja uhkaa heitä karkotuksella ja väkivallalla.

He jatkavat työskentelyä, tai jos ovat erittäin rohkeita, ilmoittavat kohtelustaan poliisille kielimuurista huolimatta. Poliisi toteaa, että palkkakiistat eivät ole heidän ongelmansa ja kieltäytyy tutkimasta asiaa. Jos he saavat apua ulkopuolisilta, asiasta tehdään uudestaan rikosilmoitus poliisille. Poliisi ei kuulustele ketään, eikä kerää enempää todisteita. Vuosia myöhemmin juttu päätyy syyttäjän pöydälle. Syyttäjä toteaa, että tapauksessa ei ole tarpeeksi näyttöä ja hylkää sen. Sillä aikaa työntekijä on poistettu maasta, koska työantaja ei ole auttanut häntä uusimaan työlupaansa. Tilalle on tuotu uusi työntekijä, joka on maksanut kynnysrahansa. Sama toistuu vuosikymmenien ajan.