Paljon hymähdyttäviä havaintoja esimerkiksi Alppipuiston rasittavista hipeistä ja The Doorsin valjuudesta. Munlaiselle kolmikymppiselle haahuilijalle melko samaistuttavaakin tekstiä. Jossain vaiheessa aloin kyllä kaivata jotain muutakin kuin nokkelaa tajunnanvirtaa. Vaikka tämä onkin varsin lyhyt romaani, loppua kohden alkoi mielenkiinto vähän herpaantua trippimäisiä olotilakuvailuja lukiessa, eikä kirja tuntunut kauhean tyydyttävältä kokonaisuutena.

Jossain arvostelussa sanottiin, että Radalla aukeaa parhaiten äänikirjana, mikä saattaa olla ihan totta. Itse kuitenkin luin tämän perinteisessä muodossa.