Kuuntelen vain aika harvoin äänikirjoja, mutta onnekkaasti tämä sattui kirjaksi, jonka kuuntelin ajomatkalla Helsingistä Lappiin. Ja kuinka sopiva kirja olikaan juuri kuunneltavaksi: kerronta on ystävänsä kuolemasta järkyttyneen ja koko ajan enemmän järkkyvän, syyllisyyttä kantavan miehen sisäistä monologia, kuin tehty juuri kuunneltavaksi!

Saision kieli on upeaa ja tarina kiehtova ja kiertyvä mysteeri: ovatko karmeat nuoruusmuistot totta vai sairastuvan mielen keksimää painajaista? Vaatiiko syyllisyys rikoksen sovittamista vai eikö olisikin parempi ettei vanhoista rikoksille tule enää uusia uhreja?