Alustava, mutta osin onnistunut ja kiinnostava hahmotelma ateistisesta kristillisyydestä
3 stars
Terho Pursiainen tunnettiin 1960-70 -luvuilla kapinallisena kommunistipappina, ja 1980-luvulla Pursiainen toimi SKDL:n kansanedustajana. Tämän kirjan Pursiainen kirjoitti eduskuntalomalla alkuvuodesta 1984, sitä ennen erottuaan pappisvirasta, todettuaan että "en ole päivääkään elämässäni uskonut erilliseen olentoon, jonka nimi on Jumala".
Tämä kirja on on kirjoittajansakin mukaan lyhyessä ajassa häthätää kirjoitettu - ja se näkyy kiemuraisessa kielessä ja tietynlaisessa järjestelmällisyyden puutteessa. Ei vaikuta siltä että kustannustoimittaja olisi juurikaan tekstiin puuttunut. Silti sen ensimmäinen puolikas oli varsin sujuvaa luettavaa ja ajattelultaan oikein osuvaa. Pursiainen pyrkii sinänsä osuvassa kritiikissään olemaan konstruktiivinen, vaikka ei konstruktiivisuudessaan pääse hirveän pitkälle. Ajattelutyö selvästi on vielä kesken, mutta hyvällä alulla. Kirjan toisesta puolikkaasta sen sijaan on vaikeampi saada otetta, Pursiainen rakentaa siinä jonkinlaista kristillistä eksistentialismia, ja vaikka ajattelu on varmasti kirjoittajalle itselleen kirjasta, lukijalle sitä ei tarjoilla kovin lähestyttävästi.
Pursiainen palasi myöhemmin saman kirjan teemoihin ja totesi olevansa joidenkin tässä esittämiensä ajatusten kanssa sittemmin eri mieltä. Ehkäpä nekin tekstit voisi ennen pitkää etsiä käsiinsä ja lukea; tämä kirja on lojunut (muistaakseni) lukemattomana kirjaston poistokirjana kirjahyllyssäni ehkä jopa parikymmentä vuotta.