Sotatraumoista kärsivä äiti on vetäytynyt asumaan vuorenluolaan pienen poikansa kanssa, hän yrittää suojella poikaansa maailmalta. Vuoren vieressä on hieno aidattu asuinalue, jossa asuu toinen äiti, joka elää sisältä kuollutta hienostoelämää oman pienen poikansa kanssa. Pojat kohtaavat ja äitien elämät muuttuvat väistämättä. Kumpikin yrittää parhaansa, mutta katastrofia ei voi välttää.

Kirjan kieli on runollista, jopa hypnoottista, kuvatessaan mielen särkymistä. Juoni pohjautuu Beowulfin vanhaan tarinaan.

Kertomus roikkuu tikarina sydämessä vielä pitkään. Luin sen elämäntilanteessa jossa omasta lapsesta täytyy päästää irti ja antaa hänen lentää omin siivin.