Raisa Jäntin Kolme on runoteos, joka muodostuu kolmesta erillisestä vihkosesta. Labyrintti, Opaskierros ja Pohjapiirros ovat irrallisia, mutta kuuluvat yhteen, ja ne voi lukea haluamassaan järjestyksessä. Takakansiensa mukaan ne tutkivat ”tilaa ihmisen sisäpuolen ja äärettömän avaruuden mittakaavoilla”.

Jokaista kolmea vihkosta yhdistää samankaltainen tyyli. Jäntti asettelee säkeensä melko vähäsanaisesti, runsaita tekstimassoja ei tästä teoksesta löydy. Päinvastoin, sivulla voi olla vain muutama rivi tekstiä. Säkeet ovat enimmäkseen lyhyitä ja vailla suurempaa typografista kikkailua. Lukijan on siis saatava vähästä irti paljon. Säkeet voivat olla katkonaisia, kuin irti jostain kontekstista, josta on vain haipuva aavistus.

Opaskierros vie lukijan äärimmäisyyksiin: sen mukana pääsee niin kaivoskuiluihin syvälle maan alle kuin kohti avaruutta. Tämä oli kolmesta kokoelmasta kiehtovin, ihmisille vihamielisiin olosuhteisiin kurottavan aiheensa vuoksi. Miten rajallisiin olosuhteisiin ihmiskeho sopiikaan.

Leijumisen kauheus,
veri pysähtyy ja alkaa virrata vastakkaiseen suuntaan,
sydän värisee päättämättömänä.

Kokonaisuutena Kolme on kiinnostava: teokset ovat yhteydessä toisiinsa, niiden välille on piirrettävissä viivoja ja ne kommentoivat toisiaan, mutta toisaalta ne ovat myös irrallisia toisistaan ja luotaavat laajan aihepiirinsä sisällä kovin erilaisia syvyyksiä. Kielellisesti nämä ovat taitavia. Kovin helppoa runoutta Kolme ei kuitenkaan ole: tämä on heille, jotka haluavat runoutta, jonka tulkitseminen vaatii työtä ja joka jää vaivaamaan.