Nupponen kertoo tässä yhdistäneensä kaksi lempiteemaansa sodan ja rakkauden. Pidin sopivan rajusta aloituksesta todella paljon, tuli jopa mieleen että tätä haluaisin sarjakuvittaa. Meininki kuitenkin lauhtui nopeasti kun tarina painottui rakkausasioihin ja sitä myöden juonikin alkoi junnata paikallaan. Mielenkiintoista, osin tahattoman koomista, oli lukea naisen kirjoittamaa 2020-lukulaista rakkaus- ja seksikuvausta. Nupponen esitti vanhemman miehen, kahden sodan veteraanin, vähän yli parikymppisen naisen elämän rakkautena. Mikäs siinä, viisikymppinen voi toki olla vielä kondiksessa. Siirtoporttien kautta liikuttiin Maan kolonisoimilla planeetoilla ympäri galaksia, samalla kun molemmat päähenkilöt kävivät läpi uravalintojaan ja sotatraumojaan. Kirjan parasta antia oli jouheva teksti ja se että konfliktien aiheuttamat ongelmat yksilöille ja yhteisöille oli otettu mukaan kokonaisuuteen. Parin viestintäongelmat näyttäytyivät lukijalle pienenä epäloogisuutena. Koska teleporttaus oli kirjan maailmassa mahdollista, luulisi viestienkin liikkuvan. Jos taas pitäydytään realismissa, fysiikan lainalaisuudet estävät eksoplaneettojen välisen kommunikaation.