Tunne itsesi, suomalainen

Hardcover, 326 pages

Finnish language

Published 2000 by WSOY.

ISBN:
978-951-0-24799-0
Copied ISBN!
Goodreads:
6662027
3 stars (1 review)

Mitä on kypsä elämänhallinta? Onko suomalainen tunneilmaisu niin läpeensä nurinkurista kuin mitä meidät on saatu uskomaan? Olemmeko kateellinen, puhumaton ja pahansuopa kansa, vai onko se vain yksi niistä myyteistä, joita suomalaisuudesta ylläpidetään? Miten on suomalaisen itsetunnon laita, ja miten suomalainen arvomaailma on vuosien saatossa muuttunut? Miten voimme auttaa lapsiamme kasvamaan tasapainoisiksi ja stressiä sietäviksi aikuisiksi, ja miten aikuinen tukee oman persoonansa kasvua?

Näitä kysymyksiä käsitellään tässä kirjassa, pohditaan suomalaisuutta uusimman psykologisen tiedon valossa, ja haetaan vastausta siihen suomalaisuuteen, jota esimerkiksi sananlaskut kuvaavat.

Omien juuriensa ja oman kulttuurinsa tunteminen on samaa kuin oman itsensä tunteminen ja ymmärtäminen. Se ei ole kansainvälistymisen este, vaan antaa vahvan perustan uusien haasteiden edessä. Itsensä ymmärtäminen johtaa parempaan elämänhallintaan. Teoksen tavoitteena on saada lukija kokemaan, että hän on tärkeä: hänen elämällään on tarkoitus ja mieli.

2 editions

Katso suomalaista!

3 stars

Suomalaisuuden aiheesta kirjoitetaan useimmiten joko historioitsijoiden tai poliitikkojen kynistä, mutta psykologista näkökulmaa harvoin esitetään. Tunne itsesi, suomalainen tutkii erityisesti synnynnäisiä temperamentteja tutkivan psykologian professorin näkökulmasta suomalaisuutta hyödyntäen menneen kansan sananlaskuja vuoden 2000 "tuoreella" tutkimustiedolla.

Ja ankealtahan se näyttää. Karussa maassa kun on eletty, ovat siten maamme viisauden hedelmät katkeria. Varautuminen huonoihin aikoihin lienee kaiken viisauden ydin. Silloin pelattiin varman päälle, ja tuntemattomiin suhtauduttiin varauksella. Tämä perinne on kantautunut mukanamme, eikä nykyäänkään osata iloita onnistumisiamme, vaan suhtaudumme epäillen kaikkeen. Olemmeko onnellisin kansa? No, terve skeptimismi on paikallaan, mutta onhan tässä selvästi ollut hyvää kehitystä verrattuna entisiin aikoihin.

Ehkä mielenkiintoisin havainto on työn luonteen muutos: on totta, että sananlaskujen agraari-Suomessa työn merkitys oli erityisasemassa, eikä laiskureita tai muita unelmoijia suvaittu. Voisi siten kuvitella, että nykyajan suorituspainoitteinen työelämä saisi kiitosta, mutta totuus on yllättäen päinvastainen. Työn lisäksi tärkeintä oli myös sen kiireettömyys: "Ku näät kiiree tuleva, niin käyt istumaa ja lasket kiiree ohitse." …