Näkymättömät naiset – Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille

Niitä kirjoja, joita pitäisi kai ostaa omaksi lukeakseen ajan kanssa.

Jonkin aika sitten luin artikkelin, että n. 90% yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen johtajista on miehiä. Vaikka työntekijät valittaisiin pelkästään pätevyyden perusteella, onko todella niin, että päteviä miehiä on enemmän kuin naisia? Mielestäni olisi aika yksinkertaistavaa sanoa, että naiset eivät vain halua samoissa määrin johtajapaikkoja kuin miehet. Miksi eivät halua? Miksi emme haluaisi tietää, mitkä tekijät päätökseen vaikuttavat?

Näkymättömät naiset kertoo, miten puuttuva tilasto vääristää suunnittelua ja tekee ratkaisuista naisille uuden ongelman. Tautien oireet ja lääkkeet, joiden tutkinnassa ei ole huomioitu naisia vaikuttavat terveydentilaan. Autojen kolaritestit, joissa on käytetty vain miesnukkeja aiheuttaa sen, että kolareissa naiset loukkaantuvat vakavammin. Tämä kirja olisi kaikille suunnittelijoille hyvä lukea, jotta ymmärretään miten puuttuva data ja miesoletus vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi tämä avaa ajattelua, miten rakenteellinen syrjintä oikeasti toimii. Sillä harvempi todella ymmärtää, mitä seksismi on pintaa syvemmältä.

Kirjaa on kritisoitu siitä, että se keskittyy stereotyyppisesti oletettuun naiseen. Mielestäni kirjailija avaa näkökulman alkupuheessa kuitenkin vakuutettavasti: puhuessaan naisista hän puhuu sosiaalisesti naisoletetuista, sillä heitä sosiaaliset ongelmat eniten koskevat. On tietysti ymmärrettävä, että LQBT+ ihmiset kohtaavat omanlaistaan syrjintää ja heitä koskevaa dataa tulisi myös kerätä oikeuden ratkaisujen kehittämiseksi. Kuitenkin jos jo cis-naisten ongelmia tutkittaisiin enemmän, myös muunsukupuoliset hyötyvät; saadaan jo paljon kattavampia lääkkeitä ja turvallisempaa suunnittelua. Tällä hetkellä sukupuolineutraalius kallistuu edelleen miesoletettuun, sillä käsityksemme neutraaliudesta on vääristynyt.

Naiset tekevät keskimäärin enemmän palkatonta hoitotyötä kuin miehet ja hoito-ala on naisvaltaista. Heillä on todennäköisemmin kokemuksia, miten huonosti suunnitellut tilat voivat olla turvattomia tai toimimattomia esimerkiksi lasten tai pyörätuolien kanssa liikkuville. Turvallisemmat tilat ovat turvallisempia myös kaikille vähemmistöille.

Naisten oikeudet todella ovat ihmisoikeuksia.

Turhauttava, mutta ei mielestäni lannistava kirja; on helpompaa tietää, miksi asiat ovat naisena välillä vaikeita kuin olettaa sen johtuvan naiseudesta itsestään.

Tärkeä kirja. Jokaista sanaa ei ole tarpeen lukea; kirja voi olla melko uuvuttava vyöry tilastoja ja tutkimustuloksia. Ne kaikki takovat kuitenkin samaa pointtia lukijan päähän, joten olennainen viesti välittyy varmasti. Se on helppo tiivistää: maailma on miesten miehille suunnittelema. Iso osa tilastoista, joita maailmasta kerätään, voi vaikuttaa neutraaleilta, mutta itse asiassa sulkee pois naiset joko tarkoituksella tai vahingossa ja seuraukset ovat pahimmillaan jopa hengenvaarallisia naisille.

Opit tästä kirjasta aivan varmasti jotain uutta, joka järkyttää sinua. Feministinen raivo nousee pintaan helposti, sillä Näkymättömät naiset tuo vahvasti näkyville valtavan spektrin erilaista epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä, jolle miehet ovat enimmäkseen sokeita ja josta kaikesta kukaan nainenkaan ei varmasti ole tietoinen. Kirja on myös intersektionaalinen, erityisesti köyhyydestä puhutaan paljon ja myös ihonvärin merkitys huomioidaan.

Kaikkiaan tämä on kyllä suututtava kirja. Eräällä GoodReads-arvioijalle oli hyvä huomio: hän ei ymmärrä salaliittoteorioita, koska asiahan ei ole niin, että joku mystinen eliitti suhmuroi asioita kulissien takana. Ei; maailmassa on monta asiaa väärin, mutta eivät ne mitenkään piilossa ole, vaan ihan neniemme edessä, kunhan vain ymmärtäisimme katsoa ja nähdä.

Criado Perez puhuu kerta toisensa jälkeen siitä, miten emme yksinkertaisesti tiedä. On aivan liikaa sellaisia naisiin liittyviä asioita, joista ei yksinkertaisesti tiedetä, koska kukaan ei ole tutkinut, eikä tilastoissa erotella sukupuolia, tai naisilta ei ole katsottu tarpeelliseksi kysyä. Esimerkiksi lääketutkimuksessa tämä on suorastaan karmivaa: monien lääkkeiden toimivuudesta naisilla ei itse asiassa ole kummoistakaan näyttöä.

Ajatelkaapa, arvon naiset, vaikkapa sitä, että on olemassa lääke, joka vaikuttaisi helpottavan kuukautiskipuja täydellisesti neljäksi tunniksi, ilman mainittavampia sivuvaikutuksia. Valitettavasti laajempia tutkimuksia ei voitu tehdä rahoituksen puutteessa. Apurahoja ei herunut, koska kuukautiskivut eivät nyt vain ole rahoituspäätöksiä tekevien miesten mielestä kiinnostava asia. Lääkeyhtiöitäkään ei kiinnosta – ehkä kuukautiskivuilla voisi tehdä rahaa, mutta tämä lääke sattuu olemaan sildenafiilisitraatti eli Viagran vaikuttava aine, ja on vaara, että jos sildenafiilia tutkitaan laajemmin naisilla, siitä voi paljastua jotain kielteistä, joka vaarantaisi sen käytön miehillä.

Että näin. Herää tietysti kysymys, että mitä tässä nyt itse voisi tehdä. Ainakin voin koittaa tehdä oman osani parantaakseni naisten mahdollisuuksia ja tuodakseni naisnäkökulmaa paremmin esille yhteiskunnassa. Kuten kirja-arvioitani pitempään seuranneet ovat kenties huomanneet, suosin nykyään naisia reippaasti. Vaaleissa ääneni menee nykyään aina naiselle, jos vain oikealla asialla oleva naisehdokas on tarjolla (vaikuttaa lähinnä presidentinvaaleissa; on naisia, jotka ovat miestä huonompia ehdokkaita). Suomessa onneksi moni asia on hyvin, mutta se ei tarkoita, etteikö monen asian pitäisi olla paremmin.