Reviews and Comments

jokususa

jokususa@kirja.casa

Joined 5 months, 2 weeks ago

This link opens in a pop-up window

Margaret Rogerson: Kirjojen tytär (Karisto)

Elisabeth on aina tiennyt, että velhot ovat pahoja ja taikuus vaarallista. Hän on kasvanut yhdessä …

None

Alkuun kirja tuntui aika lapselliselta ja henkilöhahmot kliseisilta ja tyhmiltä. Mutta kelpo seikkailu tästäkin saatiin kursittua, jonka luin loppuun poikkeuksellisen nopeasti. Olipa mukava ahmia kirjaa pitkästä aikaa.

Toisaalta, mitä kirjasta jää käteen? Se oli hyvä, päähenkilön maailmnankuvan muutos oli kivasti toteutettu, loppuratkaisu tyydyttävä, romanssi aika plääh ja todennäköisesti unohdan kaiken aika pian Hahmoista ainoastaan Silas oli jollain tavalla mieleenpainuva. Hyvää, mutta ei maata mullistavaa fantasiaviihdettä. Suositeltavissa kuitenkin.

None

3,5 tähteä. Mukavia mysteerejä. Kuuntelin äänikirjana ja "kyllä." ja "ei." lauseet olivat aika ärsyttäviä ja omituisia. Mutta kuuntelin kuitenkin ihan mielelläni. Osa mysteereistä jäi mielestäni vähän vähälle käsittelylle, mutta tuli useampia uusiakin tapauksia jotka kiinnostivat.

Mikä on marsujen mielestä romanttista? Miksi eläinten tappamisesta ei joudu vankilaan? Keneltä ratsastamiseen pitää kysyä …

None

Sai tästä ajattelemisen aihetta (Onko meillä oikeus ottaa eläin, kun eläin ei voi itse valita?) mutta oli tiselle vähän raskas lukea. Ehkä kaipasin sillä hetkellä popularisoidumpaa kamaa. Lisäksi olisi ollut kiva nähdä vähän vanhempien kirjoittajien kokemuksia lapsuuden eläinsuhteiden merkityksestä.

None

"Toisaalta olen ainakin salaa ylpeä siitä, että minä tiedän kylästä asioita, joita siellä elämätön ihminen ei voi tietää; tunnen tyhjentyneissä taloissa asuneita ihmisiä ja tiedän heidän elämäntarinoitaan."

Mielenkiintoisia pohdintoja maalaisuudesta ja kyläläisyydestä, ja samalla kodin maisemista.

"Minulle kylässä on ajallisia ja tarinallisia kerroksia."

On jonkinlainen rikkaus, jos elinympäristöön liittyy tarinoiden verkko.

reviewed Tähtihevosten kutsu by Catherine Hapka (Sielunratsastajat, #1)

None

En lukenut tätä kuin ehkä 2/3 ja loput pläräillen, mutta voin vakuuttavasti arvioida, että tässä ei ollut mitään erityisen kiinnostavaa.

Pidin lapsena pelistä, ja kirjasarja onkin juuri sitä genreä mikä itseä eniten kiinnosti. Vaikka muistan pelin hyvin hämärästi, tässä kirjassa ei ole mitään lisä-arvoa siihen nähden. Peli oli sen ajan pelattavuudeltaan hyvä ja ainutlaatuinen, mutta kirjaksi muuttaessa mikään ei oikein toimi edes sen vertaisesti. Myös vitsit, jotka ehkä olivat uusia silloin, olivat nyt jo niin nähtyjä, että lähinnä itketti. Kaikki mitä hahmot tekevät ja miten puhuvat on vain vähän plääh, missään vaiheessa ei tuntunut jännittävältä.

Vanhoja pelejä taitaa olla vähän vaikea saada, ja SSO:n suosion takia tälle voinee olla genren lukijoissa kysyntää. Itse olisin toivonut, että tämmöiseen uusintajulkaisuun olisi voitu lisätä jotain oikeasti mielenkiintoista. No, ainakin kansi on söpö.

Sukupuolena ihminen on 2010-luvun nuorille suunnattu tietopaketti sukupuolen moninaisuudesta. Se on hyödyllinen niin trans- kuin …

None

Hyvä teos, käytetty kivasti selkeää kieltä ja suomenkielisiä termiä. Omakohtaiset tekstit kivoja. En kyllä itse tiedä sainko tästä mitään uutta irti, mutta kehuttavat olivat myös kirja- ja elokuvavinkit ja läheiselle-osio.

Jo pari sukupolvea on kasvanut aikuiseksi tietokone- ja konsolipelien kiehtovassa maailmassa. Moni on saanut uudesta …

None

Kirja on mitä lupaa olevansa. Pelisuunnittelun peruskirja. Käytännön esimerkkejä suunnittelun kulusta joutuu etsimään muualta, mutta tässä syvempää pohdintaa ja hyviä tehtäviä jokaisen luvun jälkeen.