jokususa reviewed Naiset by Jenny Jordahl
None
4 stars
Kaunis kirja, joka esittelee lyhykäisesti mutta yllättävän monipuolisesti naisasian historiaa. Pidin tästä.
(liekö joku kämmi käynyt, kun yksi sivu on omituisen pikselinen?)
This link opens in a pop-up window
Kaunis kirja, joka esittelee lyhykäisesti mutta yllättävän monipuolisesti naisasian historiaa. Pidin tästä.
(liekö joku kämmi käynyt, kun yksi sivu on omituisen pikselinen?)
En ajatellutkaan, että tämä on omakustanne. Kirja olisi hyötynyt rakenteeltaan ja oikeinkirjoitukseltaan editoijasta, mutta ei haitannut lukemista liiemmin. Tarkoitus on kuitenkin kertoa kokemuksesta ja toimia jonkinlaisena vertaistukena. Siitä iso kiitos.
"Toisaalta olen ainakin salaa ylpeä siitä, että minä tiedän kylästä asioita, joita siellä elämätön ihminen ei voi tietää; tunnen tyhjentyneissä taloissa asuneita ihmisiä ja tiedän heidän elämäntarinoitaan."
Mielenkiintoisia pohdintoja maalaisuudesta ja kyläläisyydestä, ja samalla kodin maisemista.
"Minulle kylässä on ajallisia ja tarinallisia kerroksia."
On jonkinlainen rikkaus, jos elinympäristöön liittyy tarinoiden verkko.
En tiedä innostuinko tästä nyt hirveästi, mutta hyvää sarjakuvaa.
En lukenut tätä kuin ehkä 2/3 ja loput pläräillen, mutta voin vakuuttavasti arvioida, että tässä ei ollut mitään erityisen kiinnostavaa.
Pidin lapsena pelistä, ja kirjasarja onkin juuri sitä genreä mikä itseä eniten kiinnosti. Vaikka muistan pelin hyvin hämärästi, tässä kirjassa ei ole mitään lisä-arvoa siihen nähden. Peli oli sen ajan pelattavuudeltaan hyvä ja ainutlaatuinen, mutta kirjaksi muuttaessa mikään ei oikein toimi edes sen vertaisesti. Myös vitsit, jotka ehkä olivat uusia silloin, olivat nyt jo niin nähtyjä, että lähinnä itketti. Kaikki mitä hahmot tekevät ja miten puhuvat on vain vähän plääh, missään vaiheessa ei tuntunut jännittävältä.
Vanhoja pelejä taitaa olla vähän vaikea saada, ja SSO:n suosion takia tälle voinee olla genren lukijoissa kysyntää. Itse olisin toivonut, että tämmöiseen uusintajulkaisuun olisi voitu lisätä jotain oikeasti mielenkiintoista. No, ainakin kansi on söpö.
Maiju Ristkari: Sukupuolena ihminen (Hardcover, Finnish language, 2018, Kustannusosakeyhtiö Tammi)
Sukupuolena ihminen on 2010-luvun nuorille suunnattu tietopaketti sukupuolen moninaisuudesta. Se on hyödyllinen niin trans- kuin …
Hyvä teos, käytetty kivasti selkeää kieltä ja suomenkielisiä termiä. Omakohtaiset tekstit kivoja. En kyllä itse tiedä sainko tästä mitään uutta irti, mutta kehuttavat olivat myös kirja- ja elokuvavinkit ja läheiselle-osio.
Jaakko Kemppainen: Pelisuunnittelijan peruskirja (Hardcover, Finnish language, 2019, Aviador)
Jo pari sukupolvea on kasvanut aikuiseksi tietokone- ja konsolipelien kiehtovassa maailmassa. Moni on saanut uudesta …
Kirja on mitä lupaa olevansa. Pelisuunnittelun peruskirja. Käytännön esimerkkejä suunnittelun kulusta joutuu etsimään muualta, mutta tässä syvempää pohdintaa ja hyviä tehtäviä jokaisen luvun jälkeen.
Eipä tässä mitään uutta ja ihmeellistä ollut, mutta varmaan ihan kelpo kirja niille joille konsepti ei ole tuttu.
En tiedä mitä ajatella.
Söpö kissakuvakirja kissatädeille. Kuvitus on kaunis.
Vähän erillisiä tarinoita ynnätty yhtiin kansiin. Lisäksi viittauksia aiempiin tarinoihin, joten en suosittele ensimmäiseksi yoko Tsunoksi. Vaikka pidän sarjasta, se kärsii omituisesta suomennos-ja numerointijärjestyksestä, sekä siitä että kaikkia albumeita ei ole ollenkaan suomennettu. Kannattaa perehtyä alkuperäiseen ilmestymisjärjestykseen. Ja ehkä kokemus muutenkin kivempi, jos muistaa edellisistä osista jotain...
Mutta Yoko Tsuno on silti <3
Annan 5 tähteä, sillä teos oli mahtava sellaisenaan, vaikka itse olisin ehkä tahtonut uppoutua pidemmäksi aikaa.
Niitä kirjoja, joita pitäisi kai ostaa omaksi lukeakseen ajan kanssa.
Jonkin aika sitten luin artikkelin, että n. 90% yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen johtajista on miehiä. Vaikka työntekijät valittaisiin pelkästään pätevyyden perusteella, onko todella niin, että päteviä miehiä on enemmän kuin naisia? Mielestäni olisi aika yksinkertaistavaa sanoa, että naiset eivät vain halua samoissa määrin johtajapaikkoja kuin miehet. Miksi eivät halua? Miksi emme haluaisi tietää, mitkä tekijät päätökseen vaikuttavat?
Näkymättömät naiset kertoo, miten puuttuva tilasto vääristää suunnittelua ja tekee ratkaisuista naisille uuden ongelman. Tautien oireet ja lääkkeet, joiden tutkinnassa ei ole huomioitu naisia vaikuttavat terveydentilaan. Autojen kolaritestit, joissa on käytetty vain miesnukkeja aiheuttaa sen, että kolareissa naiset loukkaantuvat vakavammin. Tämä kirja olisi kaikille suunnittelijoille hyvä lukea, jotta ymmärretään miten puuttuva data ja miesoletus vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi tämä avaa ajattelua, miten rakenteellinen syrjintä oikeasti toimii. Sillä harvempi todella ymmärtää, mitä seksismi on pintaa syvemmältä.
Kirjaa on kritisoitu siitä, että se keskittyy stereotyyppisesti oletettuun naiseen. …
Niitä kirjoja, joita pitäisi kai ostaa omaksi lukeakseen ajan kanssa.
Jonkin aika sitten luin artikkelin, että n. 90% yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen johtajista on miehiä. Vaikka työntekijät valittaisiin pelkästään pätevyyden perusteella, onko todella niin, että päteviä miehiä on enemmän kuin naisia? Mielestäni olisi aika yksinkertaistavaa sanoa, että naiset eivät vain halua samoissa määrin johtajapaikkoja kuin miehet. Miksi eivät halua? Miksi emme haluaisi tietää, mitkä tekijät päätökseen vaikuttavat?
Näkymättömät naiset kertoo, miten puuttuva tilasto vääristää suunnittelua ja tekee ratkaisuista naisille uuden ongelman. Tautien oireet ja lääkkeet, joiden tutkinnassa ei ole huomioitu naisia vaikuttavat terveydentilaan. Autojen kolaritestit, joissa on käytetty vain miesnukkeja aiheuttaa sen, että kolareissa naiset loukkaantuvat vakavammin. Tämä kirja olisi kaikille suunnittelijoille hyvä lukea, jotta ymmärretään miten puuttuva data ja miesoletus vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi tämä avaa ajattelua, miten rakenteellinen syrjintä oikeasti toimii. Sillä harvempi todella ymmärtää, mitä seksismi on pintaa syvemmältä.
Kirjaa on kritisoitu siitä, että se keskittyy stereotyyppisesti oletettuun naiseen. Mielestäni kirjailija avaa näkökulman alkupuheessa kuitenkin vakuutettavasti: puhuessaan naisista hän puhuu sosiaalisesti naisoletetuista, sillä heitä sosiaaliset ongelmat eniten koskevat. On tietysti ymmärrettävä, että LQBT+ ihmiset kohtaavat omanlaistaan syrjintää ja heitä koskevaa dataa tulisi myös kerätä oikeuden ratkaisujen kehittämiseksi. Kuitenkin jos jo cis-naisten ongelmia tutkittaisiin enemmän, myös muunsukupuoliset hyötyvät; saadaan jo paljon kattavampia lääkkeitä ja turvallisempaa suunnittelua. Tällä hetkellä sukupuolineutraalius kallistuu edelleen miesoletettuun, sillä käsityksemme neutraaliudesta on vääristynyt.
Naiset tekevät keskimäärin enemmän palkatonta hoitotyötä kuin miehet ja hoito-ala on naisvaltaista. Heillä on todennäköisemmin kokemuksia, miten huonosti suunnitellut tilat voivat olla turvattomia tai toimimattomia esimerkiksi lasten tai pyörätuolien kanssa liikkuville. Turvallisemmat tilat ovat turvallisempia myös kaikille vähemmistöille.
Naisten oikeudet todella ovat ihmisoikeuksia.
Turhauttava, mutta ei mielestäni lannistava kirja; on helpompaa tietää, miksi asiat ovat naisena välillä vaikeita kuin olettaa sen johtuvan naiseudesta itsestään.
Raskas aihe, kevyt lukea. Vertaistukea kirjan muodossa. Kiitos siitä.
Meh. Jäi aika vaisuksi tämä mielensäpahoittaja. Ei oikein edes pahoita mieltään. Siitä minä pahoitin mieleni, kun mehevistä aiheista saatiin tämmöinen hailakka ja sovinnainen tarina. Mielensäpahoittajan hahmo on ensimmäisissä kirjoissaan tuonut uusia näkökulmia vanhan kautta - tässä ollaan hyvinkin nykypäivän politiikkaan sopivissa näkökulmissa kiinni. Tästä ei oikeasti ollut kirjaksi. Olisivat julkaisseet novellina tai jotain.