Takakansitekstin mukaan romaani kysyy, olisiko maailma parempi paikka, jos naiset olisivat vallassa. Kysymys on vähän harhaanjohtava, koska oikeasti romaanissa tarkastellaan maailmaa, jossa fasistit ovat vallassa. On kyllä totta, että sorto ja toiseuttaminen on pitkälti sukupuolittunutta ja että kaikki hallitsevan luokan jäsenet ovat naisia, mutta aivan hyvin voisi kuvitella muunkinlaisia yhteiskuntajärjestelmiä, joissa vallankäyttö on sukupuolittunutta mutta jotka eivät ole fasistisia. Noh, joka tapauksessa, tässä vuonna 2012 ilmestyneessä romaanissa tehdään joitakin lähitulevaisuutta koskevia ennusteita, jotka viimeksi kuluneen kymmenen vuoden perusteella ovat häiritsevän osuvia. Mutta sen jälkeisten aikojen ennusteet ovat paljon villimpiä — saa nähdä, jatkaako maailma näin villillä linjalla! Kirjana, tarinana tämä ei kuitenkaan ole mikään kovin hyvä, vaan lähinnä sekoitus ronskia esikoisromaaniedgyilyä, jonka lomaan on yritetty kirjoittaa korkeakirjallisia kuvauksia. Peilikohtauksia on useampia, eikä liene vaikea arvata, että sukupuoliasioiden ja kehollisuuden kuvaukset saavat tämän tästä vähän irvistelemään.

@Stoori "Peilikohtauksia on useampia"? Mitä on "peilikohtaukset"?

@jonne Sitä kun näkökulmahenkilö katselee peiliin ja hänen ulkonäköään kuvataan sen kautta mitä peilissä näkyy, usein vielä näkökulmahenkilön oman ajattelun läpi suodatettuna ja itsekritiikillä höystettynä. Peilikohtauksissa yliedustettuina ovat alastomat naisvartalot.