User Profile

Tämä tupsahti varausjonosta vaikken muistanut mitä olin varannut ja luulin joksikin tähtitieteen tietokirjaksi. Olikin hersyvä, ei helppo. Maailmaan on tullut jokin Ské, joka saa androidit elämään. Ihmiset elävät uppoutuneena virtuaalitodellisuus Sykkeeseen. Lapset eivät enää osaa puhuakaan. Helsingin reunamilla on pimeys ilman yhteyttä, jonne ei pääse, se näyttää mereltä. Vaikea selittää. Filosofiaa. Tykkäsin tosi paljon.

Solaris-planeettaa kiertävälle tutkimusasemalle saapuu uusi tutkija Kris Kelvin. Asema on hänen yllätyksekseen melkein tyhjä, siellä on vain kaksi puolihullua tutkijaa ja kolmas on tehnyt itsemurhan. Muista ei saa oikein mitään tietoa irti, outoja vihjauksia vain. Sitten Kelvinkin saa luokseen "vieraan", entisen puolisonsa Hareyn, jonka pitäisi olla kuollut, mutta siinä hän on, tietämättä miten on tullut ja miksi hän ei voi olla hetkeäkään erossa Kelvinistä. Planeetta, jota peittää outo, valtava elävä meri, leikkii ihmismielillä, ja tutkijat yrittävät ymmärtää mistä on kyse, mutta kuinka he voisivat ymmärtää vierasta älyä kun eivät ymmärrä toisiaankaan...

Tässä tarinassa on ainakin tarpeeksi erikoinen avaruusolento ja sivukaupalla kuvailuja planeetan meren luomista muodoista.

Tutkija ja neuvottelija Marghe Taishan laskeutuu Jeep-planeetalle, jossa on yksinäinen Yhtiön turvallisuustukikohta ja paikallisia asukkaita, ihmisiä, jotka ovat selvinneet siellä vuosisatoja. Kaikki naisia, koska planeettaa vaivaa virus, joka tappaa kaikki miehet ja osan naisistakin. Marghe haluaa selvittää paikallisten alkuperän ja miten ihmeessä he ovat oppineet lisääntymään ilman miehiä. Marghen tutkimusretkellä sattuu eräitä muuttujia ja se venähtää. Asioita selviää, mutta hintana on muutos, joka koskee kaikkia.

Marghen tarina vei mukanaan mannerta ristiin rastiin eri kansojen ja tapojen pariin. Kiehtova kertomus.

Ihonhoitospesialisti Momo asuu merenalaisessa kaupungissa, jollaisiin ihmiskunta on paennut kärventävää uv-säteilyä. Hän on menestynyt mutta menneisyydessä kummittelee iso leikkaus ja vieraantuminen äidistä. Sitten äiti ottaa yhteyttä ja haluaa tavata. Miksi vasta nyt, 20v jälkeen?

Kirja oli kirjoitettu jotenkin lapsenomaisella tyylilajilla eikä siinä käytetty juuri dialogia, vaan kaikki oli Momon omaa ajattelua ja muistelua. Kirjan nimen mukaiset kalvot toistuvat juonessa ja maailmassa monella tavalla. Nopealukuinen.

Radchaai-maailmaan sijoittuva tarina, jossa yhtenä päähenkilönä on Presger-kääntäjä tai oikeastaan sellaiseksi suunniteltu nuorukainen Qven. Muissa pääosissa Reet, vauvana löydetty ihminen, joka ei oikein tunne kuuluvansa mihinkään, ja Enae, vanhan sukulaisen perinnönjaossa perinnöttömäksi jäänyt ihminen, jolle annetaan tärkeä mutta mahdoton tehtävä jäljittää parisataa vuotta sitten kadonnut tyyppi.

Tarinat tietysti kohtaavat, vaikeita päätöksiä pitää tehdä ja maailmankaikkeuden kudoksetkin nitisevät. Suuria kysymyksiä ihmisyydestä ja perheestä ja identiteetistä.

Oli hauska päästä kääntäjien maailmaan, jota vain vilautettiin Ancillary-trilogiassa. Tykkäsin.

Osuuskumman pieni kuuden novellin kokoelma. Jälkisanoista päätellen Ruotsin scifijulkaisut eivät määrällä häikäise. Näistäkään novelleista en kaikkia edes oikein scifinä pitänyt. Viimeinen, vieraan planeetan asuttajista kertova oli mielestäni muuten paras vaikkei ehkä omaperäisin.

Fasistinen Mandaatti lähettää epäsopivia yksilöitä rangaistussiirtokuntiin eksoplaneetoille. Päähenkilö, virallisesta totuudesta hairahtunut professori Arton Daghdev, pömähtää halvan kuljetusaluksen mukana Kiln-planeetan pinnalle. Työleiri on tiukasti eristetty ympäröivästä luonnosta, joka kuhisee vaarallista elämää ja piilottelee muinaisia raunioita. Kumpi voittaa lopulta, Mandaatti vai Kiln?

Kronologisesti kerrottu seikkailu ja mysteeri, joka imaisi mukanaan. Hauskaa kieltä.

Biohakkeriyhteisö Varjomi vs jättiyritys Aspis terveyttä levittävine siruineen. Inara, jolla on kasvain nimeltä Möhköfantti.

Bioteknologista tykitystä, joka ei ihan vetänyt mukaansa. Kaikki jäi vähän pinnalliseksi ja huitaistuksi. Tarina tulee jatkumaan, mutta taidan itse jättää sen tähän.

Palkittu kirjailija murhataan. Murhaaja paljastuu tutkinnan alkumetreillä, mutta motiivia selvitelläänkin kirjan loppusivuille saakka.

Sairaslomapäivään sopiva helppolukuinen murhamysteeri. Pelkäsin vähän kun kirja alkoi henkilölistauksella, mutta kyllä heistä pysyi muutenkin kartalla. Kirja kerrotaan kahden päähenkilön näkökulmista ja totuus on kuin liukas saippuapala.

Tuhoutuneen kaupungin laidalla Yhtiö on rakentanut bioteknologisia asioita ja jossa riehuu ja raastaa jättimäinen karhu Mord. Päähenkilö Rachel löytää keräilyretkellään Mordin turkista oudon klöntin, vähän kuin merivuokon, jolle hän antaa nimeksi Borne. Borne kasvaa ja kehittyy eikä Rachel halua luopua siitä kumppaninsa Wickin vastustuksesta huolimatta. Mutta mikä Borne oikein on ja mistä se on tullut, ja mikä siitä kasvaa?

Luin tätä kirjaa ennen Dead Astronauts -kirjan, jossa on saman maailman yksityiskohtia, mutta Borne on selväjärkisempi kertomus

Erikoisagentti Thursday Next on ensimmäisen tarinan myötä julkkis. Sitten hän saa tietää ajassa hyppivältä isältään että maailma loppuu pian ja hänen pitää estää se. Pieniä kompastuskiviä matkalla tuottavat että mm hänen aviomiehensä on pyyhitty ajasta ja hänen pitäisi oppia hyppimään kirjoissa palauttaakseen puoliso, ja vuokraisäntä perii vuokraa ja ei ole rahaa ja pitää tienata se keikalla vampyyrinmetsästäjäagentin apurina, jne.

Tämmöistä hengästyttävää pomppuilua koko kirja, brittihuumorilla

Toimintaelokuvamaisesti etenevä eikä juuri sitä syvällisempi tarina seitsemästä muistinsa menettäneestä henkilöstä veneessä sankan punaisen sumun keskellä. Ääni ja automatiikka ohjaavat heitä syvemmälle jokea pitkin suorittamaan tuntematonta tehtävää. Vene on täynnä aseita ja joki ympäristöineen täynnä karmivia ääniä ja olentoja. Mistä on kyse, selviääkö mikään lopun lähestyessä?

Erään miehen luo materialisoituu toinen mies, joka kutsuu itseään eternautiksi, ikuisuudessa matkaajaksi, ja kertoo tarinansa. Eräänä yönä Buenos Airesissa alkoi sataa lunta, joka tappoi kaikki sille altistuneet. Outoja olosuhteita selvitetään ystävä- ja perheporukalla ja muukalaisten hyökkäyshän Maahanhan sitä on käynnissä.

Sarjakuvakirja on iso ja painava ja ei sovellu sängyssä luettavaksi, joten hotkaisin päivällä. Komea tarina, vaikka vähän villiksi lopussa äityykin.