Toimittaja, hoitaja ja kaikesta innostuja.
Mastodonissa: piipitin.fi@horisevaharju Neodb: neodb.social/users/HorisevaMaissi/
This link opens in a pop-up window
Mitä olisit valmis tekemään tunteaksesi auringon ihollasi? Koskettaaksesi toista ihmistä?
Vuonna 2466 köyhälistö on säilötty …
Huomaan puristavani ohjaussauvaa rystyset vihasta valkoisina. Miksen minä ole saanut unelmoida tästä aiemmin? Miksen ole osannut haaveilla kuin työsuhdekehosta, villeimmillään omasta asunnosta?
— Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja by Reetta Vuokko-Syrjänen (Page 107)
Mitä olisit valmis tekemään tunteaksesi auringon ihollasi? Koskettaaksesi toista ihmistä?
Vuonna 2466 köyhälistö on säilötty …
Miten kapeaa on elämä, jos on turhaa edes uneksia?
— Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja by Reetta Vuokko-Syrjänen (Page 105)
Mitä olisit valmis tekemään tunteaksesi auringon ihollasi? Koskettaaksesi toista ihmistä?
Vuonna 2466 köyhälistö on säilötty kehottomina sosiaaliservereille. Kip Markham on …
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är …
Luin hiljattain Nutin esikoisromaanin ja ilahduin kun tämäkin oli suomennettu ihan äskettäin. Tässä liikutaan kiinnostavasti aikatasoissa ja repliikit sulautuvat kaikkeen tekstiin, minkä luulisi häiritsevän vähän, mutta Nutti kirjoittaa todella taitavasti. Eniten muhun vetoaa se, että niin niukkasanaisesti voidaan ilmaista niin paljon.
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är på min sida. Är inte …
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är …
Kun näen miten hän heiluttaa jalkaansa ja sanoo mitä tahansa merkityksettömyyksiä, on selvää, että me aloimme hänen mielestään lähestyä keskustelussa merkityksellisiä asioita.
— Puiden luo by Ella-Maria Nutti (Page 122)
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är …
Pelkkää pelleilyä, isä sanoo. Eikä sitten muuta. Huipulle ei mennä ilman asiaa. Ehkä tunturia ei pidä uhmata sillä tavalla, ikään kuin yrittää päästä sen herraksi. […] Hän oli monet kerrat näyttänyt tunturit veljille, kertonut oikeat nimet sekä myös ne nimet jotka oli merkitty karttoihin. Ehkä hän kuvitteli, että me ymmärtäisimme jättää jyrkänteellä ajamiset väliin koska hän itse ei koskaan ajanut siellä.
— Puiden luo by Ella-Maria Nutti (Page 55)
Ensimmäisen luvun luettuani kirja vaikuttaa kivalta ja sinänsä luettavalta, mutta pelien sääntöjen avaaminen voisi olla hieman kuivempaa ja kaaavamaisempaa. Vähän on sellainen tunne, että kirjoittaja on vähän liian syvällä pelien mekaniikassa voidakseen asettua meikämaallikon asemaan. Tldr. tää kaipaisi ehkä sellaisen maallikkolukijan kommenttikierroksen.
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är …
Hanki jaksaa kantaa minua. Aikuista ei mikään muu kannakaan.
— Puiden luo by Ella-Maria Nutti (Page 9)
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är på min sida. Är inte …
Luin tämän nyt toiseen kertaan, kun viime kerrasta oli niin kauan että putosin kolmannessa osassa vähän kärryiltä. Nyt en malta odottaa että pääsen lukemaan tämän trilogian vihdoin loppuun.
”’Sinä et koskaan muutu. Jos pyydän sinua auttamaan, sinä käsket minun hilseillä pois ja kuolla. Jos en sano ruosteen vertaa, sinä teet ihmeitä puolestani.’ Hän huokaisee. ’Kautta Pahan Maan, kuinka olenkaan kaivannut sinua.’”
— Obeliskiportti by N. K. Jemisin, Mika Kivimäki (Murtunut maailma, #2) (Page 224)
