Reviews and Comments

Jälleen kerran Hautalalta kirja, joka on luettava yhdeltä istumalta, ja lisäksi uskosta ja lahkosta. Ei aivan uuuh!-tason elämys, mutta vahvaa näyttöä silti.

Lueskelin näitä satuja nuorimmaiselle täyteiltasatuina, kun ei nyt oikein ehtinyt pidempää kirjaa aloittaa. Lukihan nämä.

Tartuin vaihteeksi kirjaan, joka on ollut hyllyssä pitkään ja joka tunnettuudessaan lienee jo jonkinlainen klassikko. Tarina alkoikin kutkuttavasti: keskiaikaiseen luostariin sijoittuva, uskonnollista symboliikkaa pursuileva mysteeri, jonka keskiössä on salaperäinen kielletty kirjasto. Mutta vaikka vanhahtavasti kirjoitettu kertomus vetikin mukavasti mukanaan, siinä on siksi paljon jaarittelevaa infodumppia oman aikansa poliittisista ja uskonnollisista kiistoista ja italialaiselle elämänmenolle epäilemättä tyypillistä filosofista nokittelua, että aivan terävimpään kärkeen ei tämä lukukokemus nyt kuitenkaan yltänyt. Mutta ei huono!

Hautalan kerronta on tässäkin niin kutkuttavan punoksellista, että kirja on luettava kerralla. Koukuttavuutta ei ole rakennettu halvoilla cliffhangereilla, vaan koko ajan ripoteltavilla vihjauksilla ja pikkuaskelilla. Ja tämän jälkeen sitten on suunnattava nukkumaan, toivottavasti uneen ei tule koiraa.

Semmoista ihan menevää, monenlaista uskonnollista symboliikkaa ja legendaa yhdistelevä vampyyriseikkailu viktoriaanisessa Lontoossa.

Oh, miten täydellinen kirja syysmelankoliaan!

Hautala onnistuu muutamalla osuvalla lauseella piirtämään niin moniulotteisia ja tarkkoja kuvia suomalaisista ihmisistä ja kulttuurista, että kyllä tällaista romaanimittaista Leevi and the Leavingsia oikein mielellään lukee. Mutta silti on käynyt niin, että äärimmäisen esittävistä kappaleista koottu mosaiikki on kokonaisuudessaan liian abstrakti, eikä peräkkäisillä ihmiskohtaloilla tunnu olevan tapahtumapaikan lisäksi muuta yhteistä kuin se, että ihmiset ovat hetkeksi sattuneet samaan paikkaan. Kokonaisempi kehystarina olisi ollut jees.

This really was a positive external shock to my thinking, reviving my once lost interest in socioeconomical litterature by building a well-thought-out (and credibly materialitsic) bridge between historical Marxism and ahistorical ”mainstream” economics. True to the spirit of the classical critics of capitalism, the book does not just describe the world as it is and has been, but also outlines a transitional program of action out of current crises looming above humanity. Much to think of for a long time.