Tykkään paperisista kirjoista.
Mastodonista minut löytää tunnuksella @teemuki@piipitin.fi
This link opens in a pop-up window
Kaikki on koirien syytä. Ilman niitä kuningatar tuskin olisi seonnut kaunokirjallisuuteen. Hänen Majesteettinsa tulee lainanneeksi kirjastoautosta ensin yhden romaanin, sitten …
Kolme naista, kolme aikakautta ja kolme kohtaloa
Musta peili on maagisen kaunis romaani maailmasta, …
Emma Puikkonen on kirjoittanut romaanin ns. Isosta Aiheesta, eli yhteiskuntamme öljyriippuvuudesta. Aihetta käsitellään kolmen eri aikakaudella elävän naisen elämäntarinan kautta, jotka kaikki kietoutuvat eri tavoin öljyteollisuuden ympärille. Välillä ääneen pääsee myös itse musta kulta osioissa, jotka ovat selvästi saaneet vaikutteensa Tere Vadenin ja Antti Salmisen naftologisesta filosofiasta. Nämä osiot olivatkin mielestäni kirjan parasta antia ja olisin mielelläni lukenut tätä runollista maalailua enemmänkin "tavanomaisen" henkilökerronnan sijaan. Naisten tarinat jäävät lopulta hieman irrallisiksi ja varsinkin kirjan loppuratkaisu oli mielestäni epätyydyttävä.
Emma Puikkonen on kirjoittanut romaanin ns. Isosta Aiheesta, eli yhteiskuntamme öljyriippuvuudesta. Aihetta käsitellään kolmen eri aikakaudella elävän naisen elämäntarinan kautta, jotka kaikki kietoutuvat eri tavoin öljyteollisuuden ympärille. Välillä ääneen pääsee myös itse musta kulta osioissa, jotka ovat selvästi saaneet vaikutteensa Tere Vadenin ja Antti Salmisen naftologisesta filosofiasta. Nämä osiot olivatkin mielestäni kirjan parasta antia ja olisin mielelläni lukenut tätä runollista maalailua enemmänkin "tavanomaisen" henkilökerronnan sijaan. Naisten tarinat jäävät lopulta hieman irrallisiksi ja varsinkin kirjan loppuratkaisu oli mielestäni epätyydyttävä.
Alman aika ja muisti on loppumassa. Joka ilta hän muistaa kuitenkin vetää komean kaappikellonsa, ja …
Kirja alkaa hellyttävänä kuvauksena muistisairaan vanhuksen pienimuotoisesta arjesta, mutta takaumien kautta keriytyy pikkuhiljaa auki varsin synkeitäkin sävyjä sisältävä tarina perheväkivallasta. Tarina kerrotaan vanhuksen näkökulmasta, mikä perustelee tässä tapauksessa hyvin eri aikatasojen välillä pomppivan kerrontatavan. Muistin epäluotettavuus nousee esiin keskeisenä teemana. Kirja on ehkä luonteeltaan enemmän genrekirjallisuutta kuin mikään syvällinen psykologinen tutkielma, mutta onnistui kyllä monin paikoin koskettamaan.
Alman aika ja muisti on loppumassa. Joka ilta hän muistaa kuitenkin vetää komean kaappikellonsa, ja rutiini pitää hänet hengissä. Kelloja …