Neuromaani

Aika luovuttaa. Joskus joulunpyhinä jaksoin tätä käydä läpi, seurata viitteitä ja piirtää karttaa reitistä kirjan halki. Katsoisin lukeneeni noin puolet – jos kaavioni pitävät paikkansa, olen lukenut kaiken, mitä seurasi ensimmäisen haarautumisen toisesta puolikkaasta.

Tekstille sinänsä neljä tähteä; pidän siitä mitä Yli-Juonikas tässä tekee. Valittu formaatti vain estää täysin kirjasta nauttimisen. Pomppiminen luvusta toiseen on raskasta ja muutaman ensimmäinen valinnan jälkeen vain rasittavaa ja lukijalle vihamielistä, ei enää hauskaa, kiinnostavaa tai kekseliästä.

Suosittelen siis lämpimästi [b:Jatkosota-extra|36376274|Jatkosota-extra|Jaakko Yli-Juonikas|https://images.gr-assets.com/books/1509608562s/36376274.jpg|58063810]a, jossa saa nauttia Yli-Juonikkaan kieroista oivalluksista ihan tavallisessa, helposti luettavassa muodossa. On siihenkin saatu kaikenlaista ovelaa sotkettua mukaan, vaikka teksti eteneekin selkeässä järjestyksessä.

Tämä Myöhempien Aikojen [b:Tristram Shandy - elämä ja mielipiteet|18247761|Tristram Shandy - elämä ja mielipiteet|Laurence Sterne|https://d.gr-assets.com/books/1374997448s/18247761.jpg|2280279] — tai tälle vuosituhannelle päivitetty Monty Pythonin sketsikollaasi — viihdyttänee samoja henkilöitä, joita nuo mainitut tekeleet viihdyttävät (ja vice versa). Minä jaksoin ehkä muutaman kymmenen sivua, kunnes saavuin ensimmäiseen epäjohdonmukaiseen umpikujaan. Enpä jaksanut etsiä uutta jatkokohtaa, kun pari korjausliikettä eivät tuoneet tarinaan sen enempää selvyyttä. Ei jatkoon.

Neuromaani mukailee ja tekee pilaa tieteellisen kirjoittamisen maneereista: lähdeviitteitä on paljon, ristiinviittauksiakin. Luontainen uteliaisuus pakotti myös tarkastamaan muutamia lähteitä. Olivat ne kyllä olemassa, mutta ei niillä välttämättä ole mitään tekemistä Neuromaanissa esitetyn asian kanssa
Rakenne on ehkä jossain määrin menneiltä ajoilta tuttu interaktiivinen hyperteksti, jossa teksti kehottaa hyppäämään milloin mihinkin lukuun. Toisaalta tarina ei varsinaisesti ole suoraviivainen, joten eipä sillä lukujen järjestyksellä niin väliä ole - langat katoavat jossain vaiheessa kuitenkin. Tässä on kirja, jonka olisin halunnut lukea e-kirjana. Lukija hyötyisi modernimmasta formaatista aivan varmasti, enkä usko, että se tekisi pahaa itse kirjallekaan.
Joitakin satoja sivuja luettuani totesin, että kirja ei enää kulkenut mukana matkoilla eikä sitä tullut kotonakaan avattua. Romaanin ei tarvitse olla lineaarinen, mutta tähän en ilmeisesti ole vielä aivan valmis.