User Profile

Juuri niin tylsä ja pitkäveteinen kuin García Márquezilta voi odottaakin.

Rakkausrunoja, jotka eivät jotenkin onnistuneet saavuttamaan minussa oikein mitään tunnetta.

Kirjassa on kaksi pienoisromaania, joissa kummassakin arkitodellisuus rikkoutuu jollakin tavalla. Toisessa rakennustyömaalla asuvaa yövartijan perhettä häiritsevät rakennustyöläisten alastomat aaveet, toisessa kirjailija ja kääntäjä onkin hullu tiedemies, joka yrittää kloonata ihailemansa kirjailijan. Ehkä näillä haluttiin sanoa jotakin nerokasta, mutta ehkä sen oivaltaakseen tarvitsisi jotain taustatietoa esimerkiksi chileläisistä siirtolaisista Argentiinassa tai Latinalaisen Amerikan kirjailijapiireistä.

En ole aiemmin Vimmaa lukenut, mutta tämän perusteella voisi olla syytä lukea enemmänkin. Täysin anteeksipyytelemätöntä ja epärealistista action-tykitystä, jonka melkein jokaiseen virkkeeseen on saatu ängettyä mauton tilannekoominen detalji. Eli siis oikein kunnon kamaa! Päähenkilöt joutuvat syyttöminä Ranskan turvallisuusjoukkojen takaa-ajamiksi, ja matkalla Pariisin halki kohdataan mm. joka ikinen Ranska-klisee. Kohokohta on tietenkin se, kun pakomatka jatkuu varastetulla kaupunkipyörällä. Kierrokset nousevat ja otteet raaistuvat sivu sivulta, ja loppuratkaisu on jotain, mitä kirjan alussa ei ole edes osannut kuvitella.

Raskassoutuisesti alkava ja puuduttavasti etenevä kasvukertomus alkaa pitää paremmin otteessaan, kun lähestytään puoltaväliä. Loppua kohti alkaa puuduttaa uudestaan, ja lopussa tuntuu, ettei tätä oikein ole edes tarkoitettu itsenäisenä teoksena kantavaksi. Henkilöt ovat yksiulotteisuudessaan lähinnä ärsyttäviä. Enpä taida jaksaa jatko-osaa.

Historiallinen episodimuotoinen romaani, jonka kehystarina on dekkari ja jonka sisällä tutustutaan kahteen onnettomaan ihmiskohtaloon. Lähes neljännesvuosituhannen takainen Tukholma näyttäytyy roisina paikkana, jossa köyhälistön henki on halvassa ja eliitti rellestää miten lystää. Kirjailija on Ruotsin vanhimman aatelissuvun vesa, joten ehkä hän on saanut innoitusta sukutarinoistaan? Joka tapauksessa kirja sisältää myös ehkä karmivimman kidutuskuvauksen, jonka olen koskaan lukenut, ja se kerrotaan vielä kahdesta eri näkökulmasta, jotta ällötys ei jäisi yhtään vähemmäksi, ja sanon ihan vakavana varoituksena, että se vie yöunet myös kaltaiseltani kovahermoiselta lukijalta. Muuten oikein mukavan menevää rällästystä.

Tässä kirjassa on ehkä pahin kidutuskuvaus, jonka olen koskaan lukenut. Saa nähdä, kestänkö kirjan loppuun.

Tympeän hengetön, virkamiesmäinen ja suorastaan kyyninen globalisaatiokertomus, jossa miehet ovat miehiä ja naiset eivät voi mitään sille, että antautuvat miehille ja tulevat vahingossa raskaaksi. Lukijaa pidetään niin tyhmänä, että on tarpeen infodumpata peruskoulutason ensyklopediatietoa, ja sanoinko jo, että sävy on kyyninen?