Originally published from 1954 through 1956, J.R.R. Tolkien's richly complex series ushered in a new age of epic adventure storytelling. A philologist and illustrator who took inspiration from his work, Tolkien invented the modern heroic quest novel from the ground up, creating not just a world, but a domain, not just a lexicon, but a language, that would spawn countless imitators and lead to the inception of the epic fantasy genre. Today, THE LORD OF THE RINGS is considered "the most influential fantasy novel ever written." (THE ENCYCLOPEDIA OF FANTASY)
During his travels across Middle-earth, the hobbit Bilbo Baggins had found the Ring. But the simple band of gold was far from ordinary; it was in fact the One Ring - the greatest of the ancient Rings of Power. Sauron, the Dark Lord, had infused it with his own evil magic, and when it was lost, he was forced to …
Originally published from 1954 through 1956, J.R.R. Tolkien's richly complex series ushered in a new age of epic adventure storytelling. A philologist and illustrator who took inspiration from his work, Tolkien invented the modern heroic quest novel from the ground up, creating not just a world, but a domain, not just a lexicon, but a language, that would spawn countless imitators and lead to the inception of the epic fantasy genre. Today, THE LORD OF THE RINGS is considered "the most influential fantasy novel ever written." (THE ENCYCLOPEDIA OF FANTASY)
During his travels across Middle-earth, the hobbit Bilbo Baggins had found the Ring. But the simple band of gold was far from ordinary; it was in fact the One Ring - the greatest of the ancient Rings of Power. Sauron, the Dark Lord, had infused it with his own evil magic, and when it was lost, he was forced to flee into hiding.
But now Sauron's exile has ended and his power is spreading anew, fueled by the knowledge that his treasure has been found. He has gathered all the Great Rings to him, and will stop at nothing to reclaim the One that will complete his dominion. The only way to stop him is to cast the Ruling Ring deep into the Fire-Mountain at the heart of the land of Mordor--Sauron's dark realm.
Fate has placed the burden in the hands of Frodo Baggins, Bilbo's heir...and he is resolved to bear it to its end. Or his own.
Taru Sormusten Herrasta - varhaisnuoruuteni keskeisin teos
5 stars
Tätä kirjaa mun on mahdotonta arvioida yhtään millään objektiivisuudella. Mulle Taru Sormusten Herrasta oli varhaisen nuoruuden keskeinen kirja, palasin siihen aina uudelleen. Lienen lukenut kirjan yli kymmenen kertaa.
Ehkä kirja tarjosi näkymän toivosta yli toivottomien tilanteiden. Tottakai jännitystä ja vaaraa riitti.
Tavallaan mukavaa oli, että varhaisnuorena ei aivan tajunnut, kuinka tärkeä kirja oli ihmisille ympäri maailman. Kirjan maailma tuntui omalta, sinne oli aina hyvä palata omassa mielikuvituksessa. Kirja sai mut myötäelämään hahmojen seikkailun kerta toisensa jälkeen.
Tottakai suosittelen kirjaa kaikille seikkailujen ystäville.
Review of 'TARU SORMUSTEN HERRASTA (EL SEÑOR DE LOS ANILLOS) (FINLANDES)' on 'Goodreads'
4 stars
Nyt on tämäkin aukko sivistyksessä paikattu enkä voi enää saada pistettä siitä, että en ole lukenut Tarua sormusten herrasta. Motivaationa lukemiselle oli itse asiassa se, että kesäprojektina luin tämän ääneen perheen nuorimmaiselle. Ja seitsenvuotiashan jaksoi kuunnella kolme tai neljäkin tuntia päivässä.
Etenkin saagan alkupuolella oli löysänpuoleisen tuntuista kerrontaa, kun tapahtumia kehiteltiin eikä mitään isompaa tuntunut tapahtuvan. Loppupuolella taasen menoa ja meininkiä sitten riittikin. Mutta kuitenkin juuri ne ratkaisevat kohdat oli kerrottu jotenkin yllättävänkin ohimennen — JA TÄSSÄ ON PIENI SPOILERI (sikäli jos tätä kenellekään enää voi spoilata) — yhtäkkiä pahikset vaan ovat kukistuneet ja lukija miettii, että missä välissä sekin tapahtui.
Mutta ei, ei tämä huono kirja ollut, vaikka monien tämän sorttisten klassikoiden ongelmana on se, että jos niitä ei lue sopivan herkässä iässä, ne eivät sen jälkeen enää uppoa kunnolla. Nimittäin vaikka luin tätä enemmän lapselle kuin itselle, niin kyllä minä ihan odotin, että milloin pääsen lukemaan seuraavan luvun …
Nyt on tämäkin aukko sivistyksessä paikattu enkä voi enää saada pistettä siitä, että en ole lukenut Tarua sormusten herrasta. Motivaationa lukemiselle oli itse asiassa se, että kesäprojektina luin tämän ääneen perheen nuorimmaiselle. Ja seitsenvuotiashan jaksoi kuunnella kolme tai neljäkin tuntia päivässä.
Etenkin saagan alkupuolella oli löysänpuoleisen tuntuista kerrontaa, kun tapahtumia kehiteltiin eikä mitään isompaa tuntunut tapahtuvan. Loppupuolella taasen menoa ja meininkiä sitten riittikin. Mutta kuitenkin juuri ne ratkaisevat kohdat oli kerrottu jotenkin yllättävänkin ohimennen — JA TÄSSÄ ON PIENI SPOILERI (sikäli jos tätä kenellekään enää voi spoilata) — yhtäkkiä pahikset vaan ovat kukistuneet ja lukija miettii, että missä välissä sekin tapahtui.
Mutta ei, ei tämä huono kirja ollut, vaikka monien tämän sorttisten klassikoiden ongelmana on se, että jos niitä ei lue sopivan herkässä iässä, ne eivät sen jälkeen enää uppoa kunnolla. Nimittäin vaikka luin tätä enemmän lapselle kuin itselle, niin kyllä minä ihan odotin, että milloin pääsen lukemaan seuraavan luvun ja saan selville, miten tarina jatkuu.
